Ulkomaalaisten huoltosuhde
Postasin jokin aika sitten
kuvan ulkomaalaisten työllisyydestä. Kuva osoitti kuinka suuret erot eri ulkomaalaisryhmien työllistymisessä on. Kansantalouden kannalta pelkkä työllistyminen ei kuitenkaan ole riittävä mittari. Toinen oleellinen elementti on, kuinka suuri osa väestöstä ylipäänsä on työvoimaa. Alaikäiset lapset, vanhukset, työluvattomat tai muusta syystä työhaluttomat tai -kyvyttömät eivät esiinny työttömyystilastoissa.
Eri maiden järjestys ei kovin paljoa muutu. Somalia, Irak ja Sudan ovat edelleen listan hännillä ja Kenia ja Kamerun kärjessä kun maat on järjestytty huoltosuhteen mukaiseen järjestykseen. Nigeria kirii huoltosuhteella mitattuna kärkikolmikkoon. Kärkisijoilla olevien maiden kansalaisia on Suomessa tosin hyvin vähän.
Häntäpään kuva rumentuu entisestään. Vain noin kymmenesosa Suomessa olevista Somalialaisista, Irakilaisista ja Sudanilaisista on töissä.
Paljon työtä tekevää joukkoa sisältäviä suurempia maahanmuuttajaryhmiä ovat esim. Iso-Britannian, Viron ja Saksan kansalaiset. Näistä maista toteutuu Suomeen aitoa työperäistä maahanmuuttoa.
Tunnisteet: Talous, Väestörakenne
Ulkomaalaisten työllisyys
Ulkomaan kansalaisten työllistyminen vaihtelee suuresti kansalaisuudesta riippuen. Parhaiten työllistyvien kansallisuuksien työttömyysaste on jopa Suomen kansalaisia alhaisempi. Tällaisia kansallisuuksia ovat hiukan yllättäen mm. Kenia ja Kamerun. Suuremmista kansallisuusryhmistä intialaiset, kiinalaiset ja saksalaiset työllistyvät hyvin.
Ongelmamaita ovat Irak, Somalia, Sudan ja Iran joiden kansalaisten joukossa työttömiä on enemmän kuin työllisiä.
Tieto tulee tilastokeskukselta ja koskee vuotta 2009. Työllisiä ovat kaikki jotka ovat vuoden viimeisellä viikolla työssä. Työttömiä ovat ne jotka ovat vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä. Työvoima on näiden kahden joukon summa. Mukana ovat 18-74 vuotiaat.
Tunnisteet: Talous, Väestörakenne
Pako maahanmuuttajavaltaisista kouluista
Yle uutisoi, että suomalaiset karsastavat maahanmuuttajavaltaisia kouluja. Tämä ei yllätä lainkaan. Koululaisten vanhemmat tietävät, että maahanmuuttajat syövät opetusresursseja ja että sen vuoksi ei-maahanmuuttajataustaiset saavat vähemmän opettajan huomiota - ja siten oletettavasti huonompaa opetusta.
Tämä sen sijaan jopa jaksaa yllättää. Opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) mukaan maahanmuuttajaoppilaat opettavat muut koululaiset monikulttuurisuuteen, mikä on vahvuus tulevaisuuden globaalissa maailmassa.
Virkkuselta jää selittämättä miksi lasten vanhemmat, joita on perinteisessä kokoomuslaisessa katsannossa pidetty lapsen tarpeiden parhaana asiantuntijana eivät arvosta tätä monikulttuurisuuskoulutusta.
Tunnisteet: Väestörakenne
Ulkomaalaisten rikollisuus vuonna 2008
Julkaisin kesällä 2006 tekstin otsikolla
Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa. Tekstin oleellinen sisältö oli taulukko jossa vertailin eri ulkomaalaisryhmien todennäköisyyttä joutua rikoksesta epäillyksi. Koska kyseinen teksti edelleenkin herättää kohtuullista mielenkiintoa, tuntuu mielekkäältä päivittää tietoa. Taulukkohan perustui vuoden 2005 rikostilastoihin. Alla siis sama taulukko samalla metodologialla laskettuna vuoden 2008 tilastojen pohjalta laskettuna:
Muutokset vuoden 2005 tilanteeseen eivät ole kovin suuria. Ulkomaalaiset näyttävät edelleen syyllistyvän vakavaan rikollisuuteen selvästi enemmän kuin suomalaiset. Merkittävimmät ongelmat näyttävät edelleenkin keskittyvän somalialaisiin, turkkilaisiin ja irakilaisiin. Näiden maiden kansalaiset tekevät 6-14 kertaa enemmän rikoksia kuin suomalaiset. Saksalaiset vastaavat likimain kantaväestöä ja lähinaapureidemme Viron, Venäjän ja Ruotsin kansalaiset ovat jonkin verran suomalaisia rikosalttiimpia.
Koska väestötietona on maassa asuvat ulkomaalaiset, rumentavat Suomessa vain käymässä olevat rikolliset suhteettomasti naapurimaiden kansalaisten tilastoja. Näistä maista käydään todennäköisesti melko paljon 'keikoilla' Suomessa, joten näiden maiden Suomessa asuvien kansalaisten rikollisuus ei välttämättä ole aivan taulukon osoittamalla tasolla. Somalialaisten, turkkilaisten, vietnamilaisten ja irakilaisten osalta tällaista turismirikollisuutta ei todennäköisesti kovin paljoa ole. Saksalaisten rikollisuutta on vaikea tulkita. Vuonna 2005 saksalaiset syyllistyivät vielä suomalaisia vähemmän rikollisuuteen, mutta nyt suhteellinen rikollisuus on noussut suomalaisia hiukan korkeammalle tasolle. Toisaalta saksalaisten tekemien rikosten absoluuttinen määrä on niin alhainen, että kyseessä voi olla tilastollinen hajonta.
Tunnisteet: Väestörakenne
Maahanmuuttajien työllistyminen ja sosiaalietuudet
Matti Sarvimäen neljästä esseestä koostuva
väitöskirja on julkaistu VATT:n julkaisusarjassa. Työn kolmas essee ”
Assimilation to a Welfare State: Labor Market Performance and Use of Social Benefits by Immigrants to Finland” käsittelee otsikkonsa mukaisesti maahanmuuttajien työllistymistä ja sosiaaliturvan käyttöä. Työ on tietääkseni perusteellisin Suomessa toteutettu tutkimus aiheesta ja antaa paljon eväitä viime aikoina velloneeseen maahanmuuttokeskusteluun.
Maahanmuuton väitetyn kansantaloudellisen tuottavuuden kannalta tutkimuksen tulokset ovat melko murheellisia. Käännökset englanninkielisestä alkutekstistä ovat omiani.
Tulokset paljastavat dramaattisen eron lähiaikoina saapuneiden maahanmuuttajien ja kantaväestön tulojen välillä. Estimaattien mukaan OECD-maiden ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien ansiot ovat vain 20% (miehet) tai 8% (naiset) vastaavien kanta-asukkaiden ansioista ensimmäisen kokonaisen Suomessa asutun vuoden aikana. Vastaavat luvut OECD-maista tulleille maahanmuuttajille ovat 65% (miehet) ja 46% (naiset). … nämä erot näyttävät olevan korkeimmat kirjallisuudessa havaitut.
Johtuuko heikko tulotaso siitä, että ensimmäisen vuoden aikana keskitytään Suomessa tarvittavien taitojen opetteluun, vai siitä että Suomeen valikoituu vääriä maahanmuuttajia?
Estimaatin mukaan OECD:n ulkopuolelta tulevien pitkäaikaisten siirtolaisten tulot nousevat pökerryttävät 340% (miehet) ja 870% (naiset) ensimmäisten 15 vuoden aikana. OECD-maista tulevien maahanmuuttajien tulot nousevat noin 50% samalla ajanjaksolla, kun taas väliaikaisten maahanmuutajien tulot pysyvät lähes muuttumattomina. Kuitenkin ainoastaan OECD-maista tulevien miesten tuloero kantaväestöön katoaa. … … Vaikuttaa siltä, että työllisyyden kasvu, eikä palkkojen nousu on syynä tuloerojen pienenemiseen.
Palkkaero näyttäisi olevan yhdistelmä eri selityksistä. Palkkaeron pieneneminen ajan myötä puoltaa käsitystä, että maahanmuuttajat sopeutuvat suomalaisiin oloihin ajan kuluessa ja heidän työllistymisensä paranee. Toisaalta useimpien maahanmuuttajaryhmien osalta tuloerot ovat pysyviä. Koska palkakerot ovat merkittäviä ja pysyviä, maksavat maahanmuuttajat vähemmän veroja ja osallistuvat siis yhteiskunnan palveluiden ylläpitoon pienemmällä osuudella kuin kantaväestöön kuuluvat asukkaat.
Näiden tulosten perusteella voisi odottaa, että maahanmuuttajat saavat enemmän sosiaalietuuksia kuin vastaavat kanta-asukkaat, ja että tämä ero pienenee kun maahanmuuttajien tulot nousevat ajan kuluessa. … … Saapuessaan OECD:n ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat saavat yli kaksinkertaisesti etuja vastaaviin kantaväestön kotitalouksiin verrattuna. Vaikka ero pienenee ajan myötä ero vaikuttaa pysyvältä. Yllättäen kuitenkin OECD-maista tulevien maahanmuuttajien kotitaloudet saavat saman verran sosiaalietuuksia kuin kantaväestön kotitaloudet koko tarkastelujakson ajan.
Paitsi että maahanmuuttajat maksavat vähemmän veroja, he myös käyttävät enemmän sosiaalietuuksia. Erityisesti OECD-maiden ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat saavat paljon sosiaalietuuksia. Nettohyöty maahanmuuttajista on siis vähäinen tai negatiivinen.
Tulokset osoittavat, että maahanmuuttajien tuotto Suomelle on parhaimmillaankin vaatimaton ... ... Tavallaan tulokset eivät ole yllättäviä kun ottaa huomioon, että tutkin maata joka on ottanut vastaan lähinnä ei-taloudellisin perustein saapuvia maahanmuuttajia.
Tunnisteet: Tuloerot, Väestörakenne
Hyvä Katainen
Maahanmuuttokeskustelu on vaikeaa, koska osa keskustelaa aidasta ja osa aidanseipäistä. Astrid Thors, Matti Vanhanen ja EK toistelevat työperäisen maahanmuuton tarpeellisuutta huoltosuhteen parantamiseksi. Maahanmuuttokriitikot taas puhuvat kotouttamisen epäonnistumisesta ja monikulttuurisen yhteiskunnan ongelmista. Tosiasiassa puhe on aivan eri ihmisryhmistä.
Suomessa asuu reilu 200.000 maahanmuuttajaa tai maahanmuuttajan alaikäistä lasta (l. "maahanmuuttajataustaista"). Heistä
Tilastokeskuksen vuoden 2007 tilastojen mukaan valtaosa (135.000) on Euroopan syntyneitä, ja näistä 71.000 on EU-maissa syntyneitä. Erityisesti EU-maiden kansalaisten
työllisyystilanne on hyvä, he kotoutuvat hyvin, eikä heihin liity rikollisuutta tai muita sosiaalisia ongelmia enempää kuin kantaväestöönsäkin. Korkean teknologian sektorille töihin tuleviin kiinalaisiin ja intialaisiinkaan ei taida kohdistua kritiikkiä.
Ongelmat ja maahanmuuttokriitikin kärki keskittyvät pääosin "humanitäärisin syin" maassa oleskeleviin afrikkalaisiin ja lähi-itäläisiin maahanmuuttajiin. Kyseessä ovat pienet mutta nopeasti kasvavat ryhmät somaleja, muita afrikan kansoja ja irakilaisia. Ryhmät vaikuttavat koko maan tasolla pieniltä, mutta tosiasiassa ne ovat tietyillä alueilla suorastaan dominoivia. Esimerkiksi Somalian kansalaisia on maassa vain 4852. Heistä 3803 asuu Uudenmaan maakunnassa. Äidinkieltään somalina puhuvia uudellamaalla asuu kuitenkin 8409 henkeä ja ryhmä kasvaa sekä maahanmuuton, että korkean syntyvyyden takia erittäin nopeasti.
Tämä pienehkö ryhmä esiintyy kohtuuttoman suuressa roolissa monessa ikävässä asiassa. Somalian kansalaiset (4852 henkeä, eli alle 1 promille väestöstä, Helsingissä toki liki prosentti väestöstä) teki Helsingissä 12% ryöstöistä, 5% törkeistä ryöstöistä, 3,7% pahoinpitelyistä ja 4,4% törkeistä pahoinpitelyistä.
Somalien työllistyminen on sen sijaan heikkoa. Työministeriön vuodelta 2007 peräisin olevan tilaston mukaan vajaasta viidestä tuhannesta Somalista 1345 kuuluu työvoimaan. Heistä 53% on työttömänä. Noin 13% somaleista on siis töissä. Näillä suhdeluvuilla huoltosuhde ei kohene.
Aiheesta keskustelu on kuitenkin tehty vaikeaksi, koska ongelmien esiin nostajat leimataan äärimmäisen helposti rasistiksi. Jyrki Kataisen
ulostulo aiheesta on hyvä ja tervetullut.
Tunnisteet: Politiikka, Väestörakenne
Maahanmuutosta
Tilastokeskus julkaisi tänään
ennusteen väkiluvusta vuoden 2008 lopussa. Väestönkasvu on suurinta 16 vuoteen, johtuen ensisijassa itsenäisyyden ajan voimakkaimmasta maahanmuutosta. Edellinen ennätys on vuodelta 2007, eli elämme poikkeuksellisen voimakkaan maahanmuuton aikaa.
Maahanmuutto näkyy tietysti ulkomailla syntyneiden määrän kasvuna. Vuoden 2007 lopussa ulkomailla syntyneitä asui Suomessa noin 200 000 (Lähde:
StatFin), joista valtaosa on euroopassa syntyneitä. Nopeiten kasvavat ryhmät tulevat kuitenkin Aasiasta ja Afrikasta, ja maahanmuuttokeskustelu onkin viime aikoina paljolti keskittynyt näihin ryhmiin ja niiden sosiaalisiin ongelmiin.
Afrikassa syntyneiden määrä on lähes kymmenkertaistunut ja Aasiassa syntyneiden viisinkertaistunut 90-luvun alkuun verrattuna. Viime vuosina on nopein kasvu kohdistunut nimenomaan Aasiassa syntyneisiin, joita oli vuoden 2007 lopussa jo 36 000. Suurimmat aasialaisryhmät ovat kiinalaiset, irakilaiset, thaimaalaiset, vietnamilaiset ja iranilaiset. Lukumääräisesti suurimmat kasvut ovat viime vuosina olleet kiinalaisissa ja thaimaalaisissa, joiden määrä on vuosittain kasvanut noin 500:lla.
Afrikassa syntyneiden määrä on myös kasvanut nopeasti. Ylivoimaisesti suurin afrikkalaisryhmä on somalit, joita oli vuoden 2007 lopussa lähes 6000. Somalit ovat myös määrällisesti nopeasti kasvava ryhmä: somalien määrä kasvoi noin 500:lla vuodesta 2006 vuoteen 2007.
Maahanmuutto on merkittävä sosiaalinen ja poliittinen ilmiö, jota on syytä tarkastella kriittisesti.
Tunnisteet: Väestörakenne
Pajunen maahanmuutosta
Ylipormestari Jussi Pajunen kirjoittaa maahanmuutosta kriittisesti. On hyvä että yhteiskunnallisesti arvostetut ihmiset ottavat osaa keskusteluun, jottei joidenkin tahojen yritykset marginalisoida keskustelu ja leimata kaikki maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvat ihmiset rasisteiksi onnistuisi.
Tunnisteet: Väestörakenne
Aivovuoto
Veronmaksajat julkaisi vuosittaisen
palkkaverovertailunsa eilen. Tutkimuksessa ei ole mitään sinänsä yllättävää. Suomi on melko korkean verotuksen maa. Erityisesti hyvätuloisten verotus on korkeaa. Hyvätuloisten korkea verotus tekee Suomesta maahanmuuttomielessä erittäin epäkiinnostavan maan hyvätuloisille. Pienituloisille Suomi on sen sijaan kiinnostava maa. Onhan täällä hyvät sosiaalietuudet ja pienituloiselle kohtuullinen verotus. Maahanmuuttotilastotkin todistavat tämän: Suomesta muutti pois lähes 2700 korkeastikoulutettua. Suomeen muutti noin 1600 korkeasti koulutettua. Muuttotappio oli noin 1100.
Heikosti koulutettujen (l. ei korkeastikoulutettu) osalta
muuttovoitto oli sen sijaan lähes 15000. En oikein näe miten tämä tulos on linjassa hallituksen
maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa kirjatun tavoitteen
"tukea Suomen kansainvälistymistä, parantaa kansainvälistä kilpailukykyä ja yhtenä keinona muiden keinojen joukossa vastata työvoiman ja koko väestön ikääntymisestä aiheutuviin haasteisiin" kanssa
.Tunnisteet: Verotus, Väestörakenne
Hesari ulkomaalaisten rikollisuudesta
Sunnuntain Hesarin kaupunkiosiossa oli
juttu ulkomaalaistaustaisten rikollisuudesta. Artikkelin mukaan ulkomailla syntyneiden osuus Helsingissä tehdyistä henkirikoksista on 14%, pahoinpitelyistä 18%, ryöstöistä 32% ja raiskauksista 41%. Luvut ovat huikeita kun ottaa huomioon, että ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on vain 8,3%.
Tunnisteet: Hesari, Väestörakenne
Voi itku
Törmäsin vasta nyt Astrid Thorsin
hämmentävään kirjoitukseen. Thors kirjoittaa: "Suomalainen maahanmuuttohallinto pitää pikaisesti modernisoida. Nykyaikaistaminen tarkoittaa mm. maahanmuuton helpottamista karsimalla lupia ja yksinkertaistamalla lupamenettelyjä. Esimerkiksi oleskeluluvan myöntämistä voitaisiin merkittävästi nopeuttaa." Tarvetta lisätä maahanmuuttoa voimakkaasti Thors perustelee
blogissaan työvoimapulalla: "... ellemme lisää maahanmuuttoa, merkitsee se alueiden Suomen todellista näivettymistä. Jo pelkästään pääkaupunkiseudun julkisen sektorin työpaikkoihin tarvitaan maahanmuuttajien tulevina vuosina - ja nopeasti."
Ongelmana vain on, että Thors perustaa ajattelunsa täysin epärealistiseen käsitykseen maahanmuuttajien työllistymisestä. Thorsin mukaan maahanmuuttajamiesten työttömyysaste on 15% ja naisten peräti 25%.
Työministeriön tarkat luvut ovat itse asiassa 17% ja 25%. Keskimääräinen työttömyysaste on 20%. Tätä keskiarvoa paremmin työllistyvät seuraavat kansallisuudet: Viro, Ruotsi, Britannia, Saksa, Kiina, USA, Italia, Ranska, Puola ja Norja. Näistä maista siis kannattaa hankkia maahanmuuttajia, koska he työllistyvät.
Maita joista muuttavat ihmiset eivät työllisty, eivätkä siis helpota työvoimapulaa ovat esimerkiksi Venäjä, Turkki, Somalia, Irak, Iran ja Vietnam.
Maahanmuuttopolitiikan haasteena vain on, että niistä maista joiden kansalaiset työllistyvät ei juurikaan ole tulijoita Suomeen. Maat ovat nimittäin itsekin täsmälleen samassa väestörakenteellisessa tilanteessa, jossa suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja maata uhkaa työvoimapula. Lähinnä työttömiä työnhakijoita tarjoavista maista on sen sijaan tulijoita paljonkin tarjolla.
Kaiken lisäksi lähes kaikki työllistyviä maahanmuuttajia tarjoavat maat ovat EU-maita, joten niiden kansalaiset eivät ylipäänsä tarvitse työ- tai oleskelulupia. Thorsin ajama lupamenettelyn yksinkertaistaminen koskee siis ainoastaan sellaisia maahanmuuttajia jotka eivät kertyneen kokemuksen mukaan kuitenkaan työllisty.
Onneksi asiaa pohtivassa ministerityöryhmässä on sentään yksi jäsen joka on esittänyt asiasta
järkeviä ajatuksia.
Tunnisteet: Politiikka, Väestörakenne
Väyrynen työperäisestä maahanmuutosta
Huomaan olevani Paavo Väyrysen kanssa samaa mieltä. Mikäli samaa mieltä oleminen toistuu, lienee syytä hakeutua hoitoon.
Aiheena on siis työperäinen maahanmuutto, josta Väyrynen
sanoo: "
- Kansainvälinen työnjako toteutuu markkinoiden ja kilpailun kautta. Suomessakin talous on kasvanut voimakkaasti, vaikka meiltä on siirretty runsaasti työpaikkoja halvan työvoiman maihin, hän sanoo.
Kiina-ilmiöstä huolimatta Suomessa vallitsee jo nyt joillain aloilla työvoimapula. Siksi julkiseen keskusteluun on myös nostettu termi ”työperäinen maahanmuutto”. Väyrynen suhtautuu asiaan skeptisesti.
- Ajatukseni on, että olisi järkevämpää edesauttaa sitä, että sellainen työ, jolle Suomessa ei ole tekijöitä, siirtyisi muualle. Eli ettemme tietoisesti ryhtyisi edistämään laajamittaista työperäistä maahanmuuttoa, sillä siihen liittyy omia ongelmia, hän sanoo.
Aasian halpamaiden vetovoiman kasvulla on rajansa. Väyrysen mukaan jo nyt esimerkiksi Kiinassa on nähtävissä, että työvoimakustannukset ovat nousussa ja työtä on siirtynyt sieltä muihin Kaukoidän maihin, kuten esimerkiksi Vietnamiin ja Filippiineille.
- Näissä maissa lähtötaso on alhainen, joten talouskasvu on nyt voimakasta. Vähitellen toimeentuloerot eri maiden välillä kuitenkin kaventuvat. Näinhän se työnjako toimii, hän sanoo."
En usko, että suurisuuntaiseen työperäiseen maahanmuuttoon on tarvetta tai mahdollisuuksia. Toki koulutetut työn perässä muuttavat ihmiset ovat tervetulleita, eikä heidän tänne tulemistaan ole syytä kohtuuttomasti rajoittaa. Koko Eurooppa kärsii kuitenkin täsmälleen samasta ongelmasta kuin Suomikin, joten koulutettua työvoimaa ei juurikaan ole tarjolla. Kouluttamatonta työvoimaa on tietysti tarjolla rajattomasti, mutta tutkimusten mukaan tällainen työvoima on kansantaloudelle
nettokustannus.
Tunnisteet: Politiikka, Väestörakenne
Väestön kasvusta
Tilastokeskus on julkistanut uuden
väestöennusteen. Sen mukaan väkiluku kasvaa nykyisestä noin 5,3 miljoonasta reiluun 5,7 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä. Ennuste perustuu nykyisten trendien jatkumiseen. Oleellista ei kuitenkaan ole väkiluvun kasvu, vaan väestön rakenteen ja maantieteellisen sijoittumisen muutokset.
Väestön kasvu keskittyy
eteläisimpään suomeen sekä suuriin yliopistokaupunkeihin. Monet maaseutukunnat menettävät yli viidenneksen väestöstään. Peruspalveluiden ylläpitäminen koko maassa tulee olemaan äärimmäisen vaikeaa.
Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja vanhusten määrä sataa työikäistä kohden nousee nykyisestä 50:stä 74,6:een vuoteen 2034 mennessä. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä nousee nykyisestä 16 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Työikäisten osuus väestöstä pienenee nykyisestä 66,5 prosentista 57,5 prosenttiin. Työikäisten määrä alkaa vähentyä vuonna 2010, jolloin sotien jälkeiset suuret ikäluokat siirtyvät eläkeikään. Tämä tulee vaikuttamaan tuotantoon, hoivapalveluihin ja politiikkaan. Eläkelaisten puoluetta ei tarvita, koska kaikki suuret puolueet ovat eläkeläisten puolueita.
Ennuste perustuu oletukseen, että vuotuinen nettomaahanmuutto on 10 000 henkeä. Maassa on tällä hetkellä noin 150000 ulkomailla syntynyttä. Jos vuosina 2007-2040 maahan tulee nettona 10 000 henkeä lisää, on syntyvyys ja kuolleisuus huomioimatta maassa vuonna 2040 noin 480 000 ulkomaalaistaustaista asukasta. Kun huomioidaan, että maahanmuuttajien nuoruudesta johtuen heidän syntyvyytensä on todennäköisesti selvästi kuolleisuutta suurempi, lienee realistista olettaa, että maahanmuuttajataustaisia ihmisiä on reilusti yli puoli miljoonaa.
Kun samalla tiedetään, että sosiaaliset ongelmat kuten
työttömyys ja
rikollisuus ovat maahanmuuttajataustaisten ihmisten joukossa todennäköisempiä kuin kantaväestön joukossa, on tiedossa melkoisia haasteita.
Tunnisteet: Väestörakenne
Sailer Suomesta
Tunnettu amerikkalainen konservatiivinen kolumnisti Steve Sailer
kirjoittaa Suomesta. Sailer vastustaa kiivaasti maahanmuuttoa Meksikosta ja käyttää Suomea esimerkkinä monokulttuurisesta maasta, joka on onnistunut pysymään monokulttuurisena, vaikka vieressä on pitkän maarajan takan satamiljoonainen väestö, jonka elintaso on vain murto-osa Suomen elintasosta.
Tunnisteet: Väestörakenne
Suomen haasteet
Liikkeenjohdon konsulltiyritys
McKinsey on julkaissut
raportin, joka muistuttaa kaikin tavoin kalliin konsulttiyrityksen raportteja - johtopäätökset eivät yllätä ketään, mutta esitystapa on vakuuttava. Tämä oli siis kehu.
Raportti toteaa, että väestöpohjan nopea ikääntymminen sekä kansainvälinen kilpailu ovat Suomen haasteet. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen edellyttää 2-3 prosentin vuosittaista talouskasvua. Tähän pääseminen edellyttää uusien työpaikkojen luomista ja työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin.
Suosittelen raportin lukemista. Erityisesti monet erinomaiset diagrammit aiheuttavat oivalluksia.
Tunnisteet: Talous, Verotus, Väestörakenne
Kuolema korjaa satoaan
Vuosittain kuolee vajaat 50.000 ihmistä. Me kaikki kuolemme joskus, eli kuolleisuus on sata prosenttia. Yleensä nuoren ihmisen kuolemaa pidetään ikävämpänä kuin vanhan. Tämä on loogista – nuoren kuollessa menetetään enemmän potentiaalisia elinvuosia. Mikä kuolinsyy sitten aiheuttaa eniten elinvuosien menetyksiä? Tunnetusti syöpä sekä sydän- ja vererkiertoelinten sairaudet ovat yleisimpiä kuolinsyitä, mutta toisaalta ne korjaavat lähinnä vanhoja ihmisiä.
Menetetyissä elinvuosissa erilaiset tapaturmat ovat merkittävämpi tekijä. Eri tapaturmaluokista ylivoimaisesti puhutuin on liikenneonnettomuudet (l.
maakuljetustapaturmat). Nämä ovat kuitenkin varsin pieni kuolleisuuden aiheuttaja.
Muut tapaturmat, jotka tyypillisimmin ovat putoamisia ja kaatumisia, ovat yleisin tapaturmaisen kuoleman aiheuttaja. Toinen merkittävä ryhmä on
itsemurhat. Ryhmästä
muut ulkoiset syyt löytyvät mm. väkivaltarikokset, jotka siis kokonaiskuolleisuuden kannalta ovat käytännössä merkityksettömiä.
Toinen tilasto samasta lähteestä kertoo meille alkoholin aiheuttamat kuolemantapaukset. Alkoholi aiheuttaa yhteensä noin 40.000 elinvuoden menetykset. Nämä sijoittuvat yllä olevassa graafissa suurelta osin ruuansulatuselinten sairauksiin (kirroosi) loppujen tapausten ollessa esimerkiksi akuutteja alkoholimyrkytyksiä.
* Graafeissa on oletettu, että "tavoite-elinikä" on 75 vuotta. Mikäli kuolema on tapahtunut aiemmin, on tämä laskettu menetetyksi elinvuodeksi.
Tunnisteet: Väestörakenne
Väestö vanhenee
Väestöennusteita tehdään vuoteen 2040 asti. Ennusteiden mukaan väkiluku kääntyy laskevaksi vuoden 2030 jälkeen. Väestön rakenne muuttuu voimakkaasti jo paljon ennen sitä. Oleellisin muutos on vuodesta 2010 eteenpäin tapahtuva väestön voimakas ikääntyminen. Yli 65 vuotiaiden osuus väestöstä lähes kaksinkertaistuu. Työssäkäyvälle väestölle tämä tarkoittaa valtavaa hoivapainetta. Yhä pienempi osa väestöstä käy työssä ja yhä suurempi osa väestöstä tarvitsee hoivaa. Vanhuksille tämä tarkoittaa hoivapalvelujen saatavuuden heikentymistä ja palvelujen hintatason kasvua. Nykyiset ongelmat vanhusten laitoshoidossa eivät ole mitään verrattuna niihin ongelmiin joiden kanssa painiskelemme kymmenen-viidentoista vuoden kuluttua.
Tunnisteet: Väestörakenne
Julkisrahoitteisen terveydenhuollon alasajo
Kirjoitin 27.9. vuoden 2007 budjetista ja erityisesti siihen liittyvästä
Budjettikatsauksesta. Kirjoitin: "Hoivapalvelujen tuotanto tulee kriisiytymään. Jo luvattuja etuuksia (eläkkeet, sairaan- ja vanhustenhoitopalvelut, jne) tullaan heikentämään. Luulen että hoitopalveluihin tulee entistä enemmän tarveharkintaa. Voi olla, että tulevaisuudessa julkisin varoin kustannettua hoitoa ei saa, mikäli yksityisen puolen palveluihin on varaa." Huomaan olleeni väärässä. Omakohtaiset kokemukseni osoittavat, että tämä kehitys on jo pitkällä.
Lähipiirini havainto 1: Raajan vakava välitöntä leikkaushoitoa vaativa vamma, joka estää normaalin liikkumisen ja työn. Julkinen sektori tarjoaa mahdollista leikkausaikaa kolmen kuukauden kuluttua ja siis kolmen kuukauden sairaslomaa. Ilmeistä on, että yhteiskunnalle jo pelkkä sairaslomakauden aiheuttama verotulojen menetys on suurempi kuin leikkauksen kustannukset. Leikkaus päätetään tehdä yksityisesti. Kela korvaa leikkauksen kuluista alle kolmasosan.
Lähipiirini havainto 2: Eläkeläisen yleiskunto heikkenee dramaattisesti muutamassa kuukaudessa. Aiemmin pitkiä kävelylenkkejä tehnyt ja puuhakas ihminen jaksaa tuskin nousta sängystä ylös. Julkinen terveydenhuolto tarjoaa aikaa tutkimuksille kahden kuukauden päästä. Yksityinen lääkäri ottaa vastaan ja määrää joukon tutkimuksia. Lääkäri ihmettelee miksei selvästi kohonnunnutta verenpainetta ole lääkitty. Terveyskeskuksen hoitaja kommentoi: "Verenpainelääkkeet ovat niin kalliita, ettei nämä meidän lääkärit halua määrätä niitä." Hoitamattomuuden kulut yhteiskunnalle ovat ainakin tässä tapauksessa dramaattisesti korkeammat kuin hoitamisen. Potilas ajettiin pari päivää sitten kiireellisellä ambulanssikyydillä sairaalaan. Nyt tutkitaan. Ilmeisesti potilas selviytyy.
Lähipiirini havainto 3: Terveyskeskuksen jonot ovat kestämättömät, joten kuumeilevat ja kitisevät lapset käytetään poikkeuksetta yksityisellä lääkäriasemalla jonne saa aikoja. Onneksi on yksityinen vakuutus. Kelan korvaus tehdyistä toimenpiteistä on säännöllisesti murto-osa toimenpiteiden todellisesta hinnasta.
Lähipiirini havainto 4: Lähisukulaiseni toimii lääkärinä pääkaupunkiseudulla. Kysyessäni näkyyky syysflunssakausi päivystyksessä hän kertoi että ei. Syynä on se, että jono päivystykseen on yli viisi tuntia, joten päivystykseen ei tule kukaan jonka ei ole äärimmäinen pakko.
Johtopäätös: Lähipiirini omakohtaisten kokemusten mukaan julkinen terveydenhuolto on käytännössä lopetettu poislukien synnytysosasto, neuvola ja akuutit ambulanssikuljetusta vaativat tapaukset.
Kysymyksiä: Kun terveydenhuollon menot ovat jo nyt huomattavat ja kun näillä menoilla ei pystytä tuottamaan edes tyydyttävän tasoista palvelua, niin olisiko asialle syytä tehdä jotain? Pitäisikö tunnustaa realiteetit ja ryhtyä priorisoimaan tarjottuja palveluja poliittisin päätöksin, sen sijaan että ylikuormitettu terveydenhuoltohenkilöstö joutuu päättämään kuka saa hoitoa ja kuka ei? Pitäisikö verotusta, joka on maailman korkeimpien joukossa perustella jotenkin muuten kuin viittaamalla julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltojärjestelmään?
Tunnisteet: Väestörakenne
Segregaatio
Pääkaupunkiseudulla asuu yhteensä n. 50 000 ulkomaalaista, eli ulkomaalaisten osuus väestöstä on yli viisi prosenttia. Suomen koko noin 120 000 hengen ulkomaalaisväestöstä varsin suuri osa asuu siis pääkaupunkiseudulla. Ylivoimaisesti suurin ulkomaalaisryhmä tulee Itä-Euroopasta, heitä on pääkaupunkiseudulla noin 20 000. Muita suuria ryhmiä ovat mm. pohjoismaalaiset, vajaa 6000 henkeä ja afrikkalaiset, reilut 6000 henkeä.
Minä en heitä juurikaan kohtaa. En kuollaksenikaan muista milloin olisin sanonut sanaakaan mustaihoiselle ihmiselle Suomessa. Lähikaupassani on kassalla töissä yksi ulkomaalaistaustainen, ehkä entisestä Jugoslaviasta kotoisin oleva rouva. Virolaisia olen muistaakseni tavannut joissakin palvelutehtävissä, en tosin juuri nyt muista yhtään esimerkkiä. Muutaman Suomessa asuvan venäläisen tunnen. He ovat oikein mukavia ihmisiä. Sen sijaan Somaleita, vietnamilaisia tai irakilaisia minä en kerta kaikkiaan tapaa. En kuitenkaan usko, että somalit, vietnamilaiset ja irakilaiset, joita sentään on pääkaupunkiseudulla tuhansia, olisivat eristäytyneet kaikista suomalaisista. Oletan että minä joka asun ”hyvällä alueella”, kuljen töihin henkilöautolla enkä toimi palveluammatissa kohtaan vähemmän näitä sosiaalisten ongelmien kanssa painivia ulkomaalaisryhmiä kuin vaikkapa itähelsinkiläinen sosiaalityöntekijä.
Mikähän mahtaa olla tämän segregaation vaikutus ulkomaalaismyönteisyyteen tai -kielteisyyteen? Jussi Halla-Aho
kirjoitti aiheesta taannoin, ja oli sitä mieltä että ulkomaalaisten kohtaaminen ei vähennä kielteisyyttä vaan lisää sitä. Luulen että segregaatiolla on kielteinen vaikutus myös ulkomaalaisten kotiutumiseen. Ongelmalähiö tuskin antaa kovin hyviä malleja menestyksekkäälle työuralle.
Tunnisteet: Väestörakenne
Heitä ei voi parodioida, he tekevät sen itse
Paavi piti Regensburgissa esitelmän otsikolla "
Usko, järki ja muisteluja yliopistoajoilta" Puheessaan, joka on muuten varsin kultivoituneen oloinen Paavi siteeraa Bysantin keisaria Manuel II Paleologusta: "Näytä minulle mitä uutta Muhammed toi, niin löydät vain pahaa ja epäinhimillistä, kuten hänen käskynsä levittää hänen uskoaan miekalla". Kaikki ovat varmaankin jo kuulleet mitä mieltä maailman muslimit ovat olleet siitä, että joku kehtaa vielä muistaa täallaisia 1300 ja 1400-lukujen taitteessa kirjoitettuja sanoja.
Aihe on sillä tapaa herkullinen, että eilinen uutislähetys sai pitkästä aikaa minut nauramaan ääneen. Uutisen synopsis: 1) Paavi piti puheen, jossa siteeratataan vanhaa tekstiä jossa Islamia syytetään pahaksi ja epäinhimilliseksi. 2) Muslimit kimpaantuvat kun heistä puhutaan tällaista pahaa ja päättävät ryhtyä rikkomaan paikkoja ja vaatimaan anteeksipyyntöä.
Onko todellakin niin, että mellakoivat muslimit eivät näe toiminnassa mitään koomista?
Tunnisteet: Väestörakenne
