22.9.05

ÄO-testit

Eric Rasmusen vastaa usein toistettuun väitteeseen: "Älykkyys on vain abstrakti käsite joka ei tarkoita mitään. Älykkyystestit eivät siis mittaa mitään muuta kuin menestystä älykkyysteissä."

Tunnisteet:

21.9.05

Koulujärjestelmä sortaa miehiä

Tytöillä on poikia paremmat arvosanat jo peruskoulussa. Ero tyttöjen hyväksi tosin katoaa kun verrataan standardoitujen kokeiden tuloksia. Yhdeksännen luokan keväällä järjestettävässä MAOL:n tasokokeessa tyttöjen ja poikien arvosanat ovat tilastollisesti katsoen identtiset. Samoin laajassa kansainvälisessä 15-vuotiaiden osaamista tutkivassa PISA-raportissa erot suomalaisten tyttöjen ja poikien välisessä osaamisessa ovat melko pieniä. Pojat osaavat paremmin matematiikkaa kun taas tytöt ovat etevämpiä lukemisessa. Tyttöjen paremmat arvosanat eivät siis perustu eroihin osaamisessa, vaan opettajien vinoutuneeseen arvosteluun.

Korkeakouluopintoihin suuntautumisessa sukupuolten välillä on merkittävä ero. Nykyisin tyttöjä on noin 58% lukiolaisista. Uusista korkeakouluopiskelijoista noin 56% on tyttöjä. Olettaen, että tytöt ja pojat ovat yhtä soveltuvia opin tielle, tytön todennäköisyys saada akateemista opetusta on 27 prosenttia korkeampi kuin yhtä pätevän pojan.

Mitään biologista syytä tyttöjen parempaan menestykseen ei ole, mieluummin päinvastoin. Tutkimusten mukaan tyttöjen ja poikien ÄO:t ovat keskimäärin samat. Osaamisprofiileissa pieniä keskimääräisiä eroja on. Useiden tutkimusten mukaan tytöt ovat parempia kielellisessä osaamisessa kun taas pojat ovat parempia kolmiulotteisessa hahmottamisessa ja matematiikassa. Itse asiassa on vielä niin, että poikien tulosten keskihajonta on suurempi kuin tyttöjen, joten vaikka osaavimmassa 50 prosentissa tyttöjä ja poikia olisi yhtä paljon, niin osaavimmassa viidessä prosentissa poikia on jo selvästi tyttöjä enemmän. Näiden tutkimusten valossa korkeakouluissa ja erityisesti tohtoriohjelmissa pitäisi olla selvä miesenemmistö. Toisin kuitenkin on.

Merkittävä ”poikapotentiaali” menetetään kun poikakielteinen peruskoulu työntää liian monta poikaa ulos korkeakouluopinnoista. Tämä porukka, josta voisi tulla osaavaa työvoimaa, on vaarassa syrjäytyä. Samaan aikaan koulutusresurssit suunnataan tyttöihin joista suuri osa suuntautuu humanististen alojen opintoihin. Poliittinen itsemurha olisi myös nostaa esiin se fakta, että koska akateemisesti koulutetuista tytöistäkin suuri osa jää äitiys- ja hoitovapaille, tuottavat tyttöihin suunnatut koulutusinvestoinnit yhteiskunnalle vähemmän kuin poikiin suunnatut.

Tunnisteet:

15.9.05

OECD-raportti koulutuksesta

OECD:lta on tullut uusi raportti "Education at a Glance", joka tutkailee koulutuksen tilaa OECD maissa. Tutkimus kytkee jo aiemmin julkaistut PISA-tutkimuksen tulokset laajempaan viitekehykseen. Suomi menestyy tässäkin tutkimuksessa hyvin, vaikkei tutkimuksessa varsinaista paremmuusjärjestystä olekaan.

Phil on sen sijaan jo ehtinyt mennä lankaan raportoimalla >Guardianin uutisen jonka mukaan Suomi olisi pudonnut PISA-tutkimuksen ykkössijaltaan sijalle kahdeksan. Tällaista taulukkoa ei ainakaan raportin avaintuloksista löydy, vaan kysymyksessä on Guardianin oma johtopäätös. Oppimistuloksista, joita PISA-ohjelma tutkii, ei OECD raportissa ole mitään uutta tietoa, vaan se nojaa puhtaasti PISA-raportin tuloksiin.

Se kertooko PISA-tutkimus mitään itse koulujärjestelmän tasosta on sen sijaan oma tarinansa josta olen kirjoittanut täällä ja täällä. Linkit ovat valitettavasti arkistokuukausiin, koska en saanut suoria linkkejä jostain syystä toimimaan. Artikkeleita on joka tapauksessa kolme.

Tunnisteet:

9.9.05

Oil-for-food skandaali

The Wall Street Journal kirjoittaa YK:n Oil-for-food skandaalista. Aiheesta on kirjoitettu Suomessa hämmästyttävän vähän.

Tunnisteet:

Sosiobiologiaa humanisteille

Jussi Niemelä on kirjoittanut pamfletin otsikolla "Sosiobiologiaa humanisteille ja muille vasta-alkajille". Aihe on mielenkiintoinen, joten on hyvä että joku aiheesta kirjoittaa. Kirjoittaja on ilmeisestikin saanut kimmokkeen pamfletin kirjoittamiseen Tieteessä tapahtuu -lehdessä käydyn debatin pohjalta. Valitettavasti pamfletti kärsii vähän samasta ongelmasta kuin TT:ssä käyty keskustelukin: varsinaiset asia-argumentit puuttuvat. Keskustelu on juupas-eipäs -väittelyä siitä onko sosiobiologien argumenteille todistusaineistoa vai ei. Lisäksi pamfletti on niin monelta osin vastaus aiempaan keskusteluun, että kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa ellei ole lukenut aiempia puheenvuoroja.

Jotain hyvääkin: sosiobiologian kriitikkojen tekemiä lapsuksia ja argumenttivirheitä ruoditaan paikoin nasevasti ja kielenkäyttö on kaikessa snobbailussaankin (tai ehkä sen ansiosta?) toimivaa.