15.9.09

Budjettiesitys 2010

Valtioneuvoston esitys talousarvioksi on siis julkaistu tänään. Itse talousarvioesitys on aika puisevaa luettavaa, mutta jokaisen veronmaksajan olisi syytä lukea Valtiovarainministeriön Budjettikatsaus 2010. Siinä on tiivistetyssä muodossa talousnäkymät, verotus, sosiaalietuudet, sekä mihin valtio verotulonsa käyttää.

Tunnisteet: ,

23.9.08

Aivovuoto

Veronmaksajat julkaisi vuosittaisen palkkaverovertailunsa eilen. Tutkimuksessa ei ole mitään sinänsä yllättävää. Suomi on melko korkean verotuksen maa. Erityisesti hyvätuloisten verotus on korkeaa. Hyvätuloisten korkea verotus tekee Suomesta maahanmuuttomielessä erittäin epäkiinnostavan maan hyvätuloisille. Pienituloisille Suomi on sen sijaan kiinnostava maa. Onhan täällä hyvät sosiaalietuudet ja pienituloiselle kohtuullinen verotus. Maahanmuuttotilastotkin todistavat tämän: Suomesta muutti pois lähes 2700 korkeastikoulutettua. Suomeen muutti noin 1600 korkeasti koulutettua. Muuttotappio oli noin 1100.
Heikosti koulutettujen (l. ei korkeastikoulutettu) osalta muuttovoitto oli sen sijaan lähes 15000. En oikein näe miten tämä tulos on linjassa hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa kirjatun tavoitteen "tukea Suomen kansainvälistymistä, parantaa kansainvälistä kilpailukykyä ja yhtenä keinona muiden keinojen joukossa vastata työvoiman ja koko väestön ikääntymisestä aiheutuviin haasteisiin" kanssa.

Tunnisteet: ,

30.5.07

Elokuvatuista

Tämän dokumentin mukaan Suomessa jaettiin elokuvien tuotantotukea vuosina 2002-2005 yhteensä 69 miljoonaa euroa. Tuettuja elokuvia oli 55, eli jokainen elokuva sai keskimäärin 1,3 miljoonaa euroa tuotantotukea. Mikäli ajatellaan, että elokuvien tavoitteena on viedä suomalaista elokuvaa ja kulttuuria ulkomaille on tuki varsin tehotonta. Jokaista ulkomailla elokuvan nähnyttä katsojaa kohden jaetaan nimittäin 7,4 euroa tuotantotukea. Kun lipputuloista vähennetään jakelukustannukset jää valtaosa elokuvan tuotantokustannuksista katettavaksi tuilla.

Saammeko rahoillemme vastinetta?

Tunnisteet: , ,

12.4.07

Verotus kevenee - vai keveneekö?


Edellinen hallitus kuulemma kevensi veroja. Veronmaksajain keskusliittokin kertoo, että tuloverotus on keventynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 lähtien. Tästä huolimatta valtion verotulot ovat jatkuvasti nousseet. Verotulot olivat vuonna 2006 30 prosenttia korkeammat kuin vuonna 1999. Tulo- ja varallisuusveron tuotto on Vanhasen hallituksenkin kaudella kasvanut. Samaan aikaan kokonaisveroaste laskee vain erittäin loivasti. Kaiken keventämisen jälkeen kokonaisveroaste on saatu pudotettua vuoden 1990 tasolle.

Temppu tehdään ilmeisesti niin, että tuloveroasteikkoa on lievennetty, mutta tulotason nousu on eliminoinut valtaosan tästä kevennyksestä. Samaan aikaan kasvava kulutuskysyntä on lisännyt arvonlisäverotuloja ja nousevat sosiaaliturvamaksut ovat kiristäneet palkansaajien kokonaisverotaakkaa.

Lopputuloksena on, että verotuksen voidaan sanoa keventyneen, vaikka veroeurot kasvavat koko ajan. Kysymys kuuluu, kuinka pitkään tätä silmänkääntötemppua voi jatkaa?

Tunnisteet: ,

9.3.07

VATT: Veroasteen laskuun ei ole varaa

Kauppalehti uutisoi, että VATT:in Jaakko Kianderin raportin mukaan veroaste nousee nykyisestä 43 prosentista 46 prosenttiin väestön ikääntymisen vuoksi. Kun tiedetään, että veroaste on jo nyt yksi maailman korkeimmista, ja että korkea verotus rajoittaa taloudellista aktiviteettia, on julkisen talouden tehostamiselle suuri tarve.

Kehotan kaikkia alle 40-vuotiaita olemaan erittäin tarkkana näissä eduskuntavaaleissa. Kaikki menolisäykset ovat tulossa teidän maksettaviksenne. Niitä lupaileville ei ääntään kannata antaa.

Tunnisteet: , ,

27.2.07

Suomen haasteet

Liikkeenjohdon konsulltiyritys McKinsey on julkaissut raportin, joka muistuttaa kaikin tavoin kalliin konsulttiyrityksen raportteja - johtopäätökset eivät yllätä ketään, mutta esitystapa on vakuuttava. Tämä oli siis kehu.

Raportti toteaa, että väestöpohjan nopea ikääntymminen sekä kansainvälinen kilpailu ovat Suomen haasteet. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen edellyttää 2-3 prosentin vuosittaista talouskasvua. Tähän pääseminen edellyttää uusien työpaikkojen luomista ja työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin.

Suosittelen raportin lukemista. Erityisesti monet erinomaiset diagrammit aiheuttavat oivalluksia.

Tunnisteet: , ,

6.7.06

Verot ylös, sanoi suomalainen!

Miksi oi miksi? Suomi on ehtinyt olla EU:n puheenjohtajana pari päivää, ja mikä on ensimmäinen teema minkä Suomi nostaa esiin? Alkoholiveroa on korotettava, vaatii Suomi eilisen Hesarin mukaan. Tämä vaatimus on vähän sukua naapurimaan Perssonin muutaman vuoden takaisille vaatimuksille, että Viron pitäisi nostaa tuloveroastettaan. Kun oma alkoholipolitiikka tai kilpailukyky on tärvelty, niin ratkaisua ei suinkaan haeta muuttamalla omaa toimintaa, vaan vaatimalla naapurimaitakin ottamaan käyttöön samoja älyttömiä ratkaisuja.

Tämä on muuten ensisijainen syy euroskepsismilleni. EU:lla on monia yleviä ja varmaan myöskin järkeviä tavoitteita. Valitettavasti se on myös järkyttävä turhia säädöksiä ja byrokratiaa tuottava koneisto, joka mahdollistaa yhä korkeamman kokonaisveroasteen. Demarit sanovat myös aivan ääneen, että he pyrkivät EU:n avulla estämään verokilpailua. Minun toiveeni sen sijaan on, että verokilpailu, kuten muukin kilpailu maksimoidaan! Näin luodaan tehokkuutta ja hyvinvointia.

Tunnisteet:

8.5.06

Tasavero ja Heinäluoman möläytykset

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) ekonomisti Martti Nyberg esitteli taannoin oman tasaveromallinsa. Tasavero asettuu Nybergin mallissa 29 prosenttiin ja riittävät verotulot varmistetaan laajentamalla veropohjaa lähinnä yritysverotuksen alueella. Nybergin malli on mielestäni ihan hyvä, vaikka puutteitakin varmaan löytyy. Joka tapauksesessa se osoittaa että tasavero on teknisessä mielessä toteutettavissa Suomessakin.

Vasemmisto tietysti tyrmäsi Nybergin mallin heti tuoreeltaan. Valtiovarainministeri (sic!) Eero Heinäluoma kiirehti osoittamaan asiantuntemattomuuttaan Uutispäivä Demarissa: ”Enemmän tuloja saavien on kannettava myös hiukan suurempi osuus verorasituksesta. Tämä periaate on yleinen useimmissa länsimaissa. Kommunismista äskettäin vapautuneiden yhteiskuntien veromalli ei ole meille kovin soveltuva”

Heinäluoma unohtaa että tasaverossakin suuremmat tulot johtavat suurempaan verotaakkaan. Sadantuhannen euron tuloista maksetaan Nybergin mallissa 26 970 euron verot, kun taas 10 000 euron tuloista maksetaan 870 euron verot (1). Yhteiskunnallisten palveluiden käyttö ei korreloi ainakaan positiivisesti verotettavien tulojen kanssa. Päinvastoin on viitteitä siihen suuntaan, että suurituloiset käyttävät yhteiskunnan palveluita vähemmän kuin pienituloiset.

Tasaveromallikin on siis tuloeroja tasaava. Täysin tasa-arvoinen, eli siis tuloeroja tasaamaton malli olisi ”nuppivero”, eli kaikkien kansalaisten maksama vuotuinen vakiosumma. Suomessa tuo nuppivero asettuisi, mikäli sillä korvattaisiin tulo- ja varallisuusvero sekä kunnallisverot, noin 5200 euroon (2). Nopealla päässälaskulla huomaan maksaneeni viime vuonna reilun kahdenkymmenen ihmisen verot. Muutaman heistä tunnen, sillä he asuvat kanssani samassa osoitteessa. Missäköhän ne loput luuraavat?

(1) Mallissa on 7000 euron verovapaa osuus
(2) Tulo- ja varallisuus vero 12,8 mrd ja kunnallisvero 14,3 mrd. Jaetaan summa väkiluvulla 5,2 miljoonaa.

P.S. Nybergin malli ei suinkaan ole ainut. Veronmaksajat ry. esitteli oman analyysinsä jo 2001. Puolueista sekä Kokoomus että Vihreät ovat esittäneet tasaveroon siirtymistä; Vihreät tosin perustuloksi naamioituna. Osmo Soininvaara on sentään omissa analyyseissaan avoimesti puhunut "lineaarisesta veromallista" eli tasaverosta oleellisena osana Vihreiden perustulomallia.

Tunnisteet:

21.3.06

Veroeurojemme käyttö

Valtiovarainministeriö julkaisee ihan mielenkiintoisia raportteja. Budjettikatsaus 2006 on oivallinen yhteenveto kansantalouden ja valtiontalouden tilasta ja kehityksestä. Esimerkiksi sivun 12 kuvio veroeurojen käytöstä ja lähteistä on erittäin valaiseva. Yli 40% kaikista julkisista menoista liittyy sosiaaliturvaan ja lakisääteisiin työeläkkeisiin. Pajon puhutut nousevat terveydenhuoltomenot ovat vain 6,5 prosenttia BKT:stä, eli alle 13 prosenttia kaikista julkisista menoista.

Tulopuolella ajatukset keskittyvät yleensä lähes ainoastaan tuloverotukseen. Tosiasiassa tulo- ja omaisuusverot tuovat vain noin 35 prosenttia kaikista julkisyhteisöjen tuloista. Arvonlisävero tuo reilun neljänneksen ja sosiaaliturvamaksut vajaan neljänneksen kaikista tuloista. Kun tavoitellaan kokonaisveroasteen alentamisesta ei siis pidä unohtaa sosiaaliturvamaksuja ja arvonlisäveroa. Työllisyysasteen parantamisessa sosiaaliturvamaksut taitavat itse asiassa olla avainroolissa.

Tunnisteet:

8.12.05

Rahkosen ontuva logiikka

SDP:n kansanedustaja Susanna Rahkonen demonstroi ontuvaa logiikkaa Uutispäivä Demarissa 30.11:tta. Rahkonen vaatii paluuta pohjoismaiseen malliin, eli julkisen sektorin kasvattamista. Rahkonen haluaisi palkata jopa 20 000 ihmistä töihin mm. päivähoito-, neuvola- ja koulujärjestelmiin. Tekemätöntä työtä kuulemma löytyy varmasti.

Perustelut ovat erikoisia. Verotuksen alentaminen on kuulemma kallis tapa työllistää: "Veronalennuksista vain 10 prosenttia palautuu takaisin työpaikkojen muodossa." Suojatyöpaikkojen luominen julkiselle sektorille on sen sijaan tehokasta: "... palkansaajat käyttäisivät tuloistaan suurimman osan kulutukseen. Lisäksi suuri osa kulutukseen käytetyistä menoista menisi ostettujen tavaroiden ja palveluiden työpalkkoihin. Vaikutus on sitä positiivisempi, mitä suurempi osa palkatuista olisi ollut aiemmin työttöminä. Nyt he maksaisivat veroja ja valtion verotulot lisääntyisivät. Verotuloista voitaisiin kattaa otetun lainan vuosikorko sekä myös lyhentää lainaa. Samalla säästettäisiin työttömyys- ja toimeentulotukimenoissa. Lopputulos olisi valtiontaloudelle positiivinen."

Veronalennuksilla kansalaisille palautettu raha siis Rahkosen mukaan mystisesti katoaa kansantaloudesta, kun taas julkisen sektorin palkkoina annettu raha tuottaa jopa palkkakuluja enemmän verotuloja!

Suosittelen Rahkoselle kansantalouden peruskurssia.

Tunnisteet:

1.3.05

Kokonaisveroaste laskussa

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kokonaisveroaste on jälleen laskenut, ollen vuonna 2004 44,1 prosenttia. Kokonaisuutena 44,1 prosenttia on tietysti yhä aivan poskettoman korkea, mutta suunta on laskeva jo neljättä vuotta peräkkäin. Olemme nyt suunnilleen samalla tasolla kuin aivan 80- ja 90-lukujen taitteessa. Vielä on kuitenkin matkaa kultaisen 80-luvun tasolle - vuonna 1980 veroaste oli 36,1 prosenttia.

Kirjoittelin samasta veroaiheesta 8.12. merkinnässäni. Huvittavaa on, että vuoden 1980-veroaste on tässä välissä ehtinyt pudota yhden kymmenyksen! Suomen tilastollisessa vuosikirjassa on ilmeisesti muutettu laskentaperusteita, sillä veroastenumeroissa on kautta linjan pieniä muutoksia.

Tunnisteet:

17.2.05

Miksei Suomessa ole veronalennuspuoluetta?

Miksei Suomessa ole veronalennuspuoluetta? Demarit puolustavat hyvinvointivaltiota ja nykyista veroastetta. Kepu ajaa aluepolitiikkaa ja maataloustukia, eikä ole valmis merkittäviin veronalennuksiin. Kokoomuksen kuvittelisi kannattavan alhaisempia veroja, mutta sekin tuntuu keskittyvän enemmän yrittäjämyönteisyyteen ja yritysten edun ajamiseen, ilman todellista halua pienentää julkista sektoria.

En muista juuri nähneeni ehdokkaita, jotka kalastelisivat ääniä lupauksella vastustaa kaikkia menonlisäyksiä valtion budjetissa. Missä viipyy se reipas kokoomuslainen joka paitsi kannattaa alhaisia veroja, niin on myös valmis vaikkapa leikkaamaan erilaisia yritystukia?

Oikeistolaisuus ei Suomessa pääsääntöisesti tunnu tarkoittavan pienen julkisen sektorin ja alhaisten verojen kannatusta, vaan Nato-, EU-, pääoma- ja yritysmyönteisyyttä. Minä kannattaisin sellaista oikeistopuoluetta joka ajaa alhaisia veroja ja vapaamielistä yhteiskuntailmapiiriä. Mistä sellainen löytyy?

Tunnisteet:

8.12.04

Puheista huolimatta verot nousevat

Ainakin 20 vuotta hallitusohjelmassa on puhuttu verojen laskemisesta. Jälleen kerran hallitus lupaa verojen laskua. Totuus on kuitenkin toinen. Kokonaisveroaste on noussut lähes tauotta saavuttaen vuonna 2000 ennätysmäisen 46,9 prosentin tason, joka on maailman kolmanneksi korkein. 2000-luvulla veroaste on saatu pidettyä ennallaan, tai jopa hieman laskevana, mutta vuosikymmenten trendiä taitaa olla aika vaikea taittaa.

Toisin oli ennen. Vuonna 1980 kokonaisveroaste oli 36,2 prosenttia, joka oli EU:n keskitasoa. 70-luvulla Suomi oli ilmeisesti suorastaan matalan veroasteen maa. Veroaste nousi 80-luvulla erittäin nopeasti, niin että Suomi nousi keskinkertaisen verotason maasta maailmanennätyskireän verotuksen maaksi. Toisin kuin usein luullaan Suomen nykyistä hyvinvointia ei siis ole rakennettu korkeiden verojen ympäristössä, vaan pikemminkin on niin, että Suomessa saavutettu korkea tulotaso on mahdollistanut verotuksen tason nostamisen ilman, että kansalaiset ovat nousseet kapinaan. Suomen 90-luvun nopea talouskasvu on oikeastaan ensimmäinen kerta kun mikään korkean verotuksen maa pystyy kasvamaan vertailumaitaan nopeammin millään pidemmällä ajanjaksolla. Syyt tähän nopeaan kasvuun löytynevät niistä onnekkaista yhteensattumista jotka toivat Nokian menestystarinan Suomeen.

Tunnisteet: