Tuloerot eivät kasva
Hesari kirjoittaa tuloerojen kasvusta, eli siis itse asiassa kasvun puutteesta. Tilastokeskuksen
tietojen mukaan tuloerot olivat 2009 suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 1999. Tuloerot eivät siis kasva. Lisäksi tuloerot Suomessa ovat kansainvälisesti vertaillen maailman pienimpien joukossa. Suuret tuloerot löytyvät kehitysmaista. Niihin verrattuna kaikki Euroopan maat ovat sosialidemokraattisia työläisparatiiseja. Euroopan maiden joukossa Suomea pienemmät tuloerot on vain seitsemässä maassa, ja näistä seitsemästäkin Slovenia, Unkari, Slovakia ja Tsekki pärjäävät lähinnä siksi, että niissä ei ole rikkaita, ei sillä että niissä ei olisi pienituloisia. Pienituloisten paratiisina Suomi on siis maailman neljän parhaan maan joukossa.
En ole hirveän huolissani pienituloisten asemasta Suomessa.
* Gini-kerroin on yleisesti käytetty tulonjakoa kuvaava mittari, jossa tulojen hajonnan laajuus on kiteytetty yhteen lukuarvoon. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Gini-kertoimen suurin mahdollinen arvo on sata. Tällöin suurituloisin tulonsaaja saisi kaikki tulot. Pienin mahdollinen Gini-kertoimen arvo on 0, jolloin kaikkien tulonsaajien tulot olisivat yhtä suuret.
Tunnisteet: Tuloerot
Miksi palkoissa on eroja?
Palkoissa on eroja työn vaativuuden mukaan.
Tilastokeskuksen mukaan asiantuntijalle maksetaan 2776 euroa kuussa, kun palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijöille maksetaan vain 2048 euroa kuussa. Johtajille ja ylemmille virkamiehille maksetaan 4788 euroa kuussa kun prosessi- ja kuljetustyöntekijöille maksetaan 2524 euroa kuussa. Vastaavasti 30-34 vuotiaalle perusasteen opinnot suorittaneelle maksetaan 2436 euroa kuussa, kun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle ikätoverille maksetaan 3393 euroa kuussa.
Miksi? Helppo selitys on, että vaativiin työtehtäviin edellytetään pitkää kouluttautumista ja kouluttautumisen vaatima ajankäyttö kompensoidaan paremmalla palkalla. Mutta palkoissa on eroa koulutuksen huomioimisen jälkeenkin.
Uusitalon tutkimuksen mukaan vuoden lisäkouluttautuminen nostaa palkkaa lähes 10%, senkin jälkeen kun erilaiset taustamuuttujat on kontrolloitu.
On siis niin että vaativiin töihin sijoittumisella saa ylituottoa. Selityksenä on tietysti se, että vaativiin töihin pystyviä ihmisiä on vain vähän, jolloin heistä on kova kilpailu kun taas helppoihin töihin on tarjokkaita yllin kyllin, jolloin työnantaja pääsee sanelemaan palkkatason.
Korollaari tästä on, että ihmisten välillä on lahjakkuuseroja. Jos ei lahjakkuuseroja olisi, hakeutuisivat matalapalkkaiset ihmiset hyväpalkkaisiin töihin ja kysynnän ja tarjonnan lait poistaisivat palkkaerot.
Tunnisteet: Tuloerot, Älykkyys
Maahanmuuttajien työllistyminen ja sosiaalietuudet
Matti Sarvimäen neljästä esseestä koostuva
väitöskirja on julkaistu VATT:n julkaisusarjassa. Työn kolmas essee ”
Assimilation to a Welfare State: Labor Market Performance and Use of Social Benefits by Immigrants to Finland” käsittelee otsikkonsa mukaisesti maahanmuuttajien työllistymistä ja sosiaaliturvan käyttöä. Työ on tietääkseni perusteellisin Suomessa toteutettu tutkimus aiheesta ja antaa paljon eväitä viime aikoina velloneeseen maahanmuuttokeskusteluun.
Maahanmuuton väitetyn kansantaloudellisen tuottavuuden kannalta tutkimuksen tulokset ovat melko murheellisia. Käännökset englanninkielisestä alkutekstistä ovat omiani.
Tulokset paljastavat dramaattisen eron lähiaikoina saapuneiden maahanmuuttajien ja kantaväestön tulojen välillä. Estimaattien mukaan OECD-maiden ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien ansiot ovat vain 20% (miehet) tai 8% (naiset) vastaavien kanta-asukkaiden ansioista ensimmäisen kokonaisen Suomessa asutun vuoden aikana. Vastaavat luvut OECD-maista tulleille maahanmuuttajille ovat 65% (miehet) ja 46% (naiset). … nämä erot näyttävät olevan korkeimmat kirjallisuudessa havaitut.
Johtuuko heikko tulotaso siitä, että ensimmäisen vuoden aikana keskitytään Suomessa tarvittavien taitojen opetteluun, vai siitä että Suomeen valikoituu vääriä maahanmuuttajia?
Estimaatin mukaan OECD:n ulkopuolelta tulevien pitkäaikaisten siirtolaisten tulot nousevat pökerryttävät 340% (miehet) ja 870% (naiset) ensimmäisten 15 vuoden aikana. OECD-maista tulevien maahanmuuttajien tulot nousevat noin 50% samalla ajanjaksolla, kun taas väliaikaisten maahanmuutajien tulot pysyvät lähes muuttumattomina. Kuitenkin ainoastaan OECD-maista tulevien miesten tuloero kantaväestöön katoaa. … … Vaikuttaa siltä, että työllisyyden kasvu, eikä palkkojen nousu on syynä tuloerojen pienenemiseen.
Palkkaero näyttäisi olevan yhdistelmä eri selityksistä. Palkkaeron pieneneminen ajan myötä puoltaa käsitystä, että maahanmuuttajat sopeutuvat suomalaisiin oloihin ajan kuluessa ja heidän työllistymisensä paranee. Toisaalta useimpien maahanmuuttajaryhmien osalta tuloerot ovat pysyviä. Koska palkakerot ovat merkittäviä ja pysyviä, maksavat maahanmuuttajat vähemmän veroja ja osallistuvat siis yhteiskunnan palveluiden ylläpitoon pienemmällä osuudella kuin kantaväestöön kuuluvat asukkaat.
Näiden tulosten perusteella voisi odottaa, että maahanmuuttajat saavat enemmän sosiaalietuuksia kuin vastaavat kanta-asukkaat, ja että tämä ero pienenee kun maahanmuuttajien tulot nousevat ajan kuluessa. … … Saapuessaan OECD:n ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat saavat yli kaksinkertaisesti etuja vastaaviin kantaväestön kotitalouksiin verrattuna. Vaikka ero pienenee ajan myötä ero vaikuttaa pysyvältä. Yllättäen kuitenkin OECD-maista tulevien maahanmuuttajien kotitaloudet saavat saman verran sosiaalietuuksia kuin kantaväestön kotitaloudet koko tarkastelujakson ajan.
Paitsi että maahanmuuttajat maksavat vähemmän veroja, he myös käyttävät enemmän sosiaalietuuksia. Erityisesti OECD-maiden ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat saavat paljon sosiaalietuuksia. Nettohyöty maahanmuuttajista on siis vähäinen tai negatiivinen.
Tulokset osoittavat, että maahanmuuttajien tuotto Suomelle on parhaimmillaankin vaatimaton ... ... Tavallaan tulokset eivät ole yllättäviä kun ottaa huomioon, että tutkin maata joka on ottanut vastaan lähinnä ei-taloudellisin perustein saapuvia maahanmuuttajia.
Tunnisteet: Tuloerot, Väestörakenne
Tuloverotus
Ohessa espoolaisen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvan parisuhteessa elävän kaksilapsisen perheenisän tai -äidin tuloveroasteikko graafisessa muodossa. Aika jyrkältä tuo progressio näyttää. Ensi vuodeksi lupailtujen veronkevennysten jälkeen se on vielä jyrkempi, sillä pienituloisten tuloveroprosentti putoaa jälleen kerran enemmän kuin keski- ja suurituloisten.
Tunnisteet: Talous, Tuloerot
Tuloerot eivät kasva
Tuloeroja koskevien uutisten pääviesti on poikkeuksetta, että tuloerot kasvavat. Rikkaat rikastuvat ja talouskasvun hedelmät päättyvät jo ennestään hyvätuloisille. Mahdolliset veronkevennyksetkin kohdistuvat aina hyvätuloisiin.
Ihan näin asia ei ole. Tosiasiassa tuloerot ovat välillä kasvaneet ja välillä vähentyneet. Sopivalla vertailuvuoden valinnalla tuloerot ovat kieltämättä kasvaneet. Esimerkiksi 1995-2005 tuloerot ovat kasvaneet. Viimeisen viiden vuoden aikana tuloerot ovat kuitenkin muuttumattomat, kuten tuloeroja kuvaavan gini-kertoimen kehitys osoittaa.
Lisäksi on hyvä muistaa, että tuloerot Suomessa ovat maailman pienimpien joukossa.
Tunnisteet: Tuloerot
Keitä köyhät ovat?
Tuloerot ovat kuulemma
kasvussa . Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, tai eivät ainakaan rikastu vastaavasti. Keitä nämä köyhät ovat ja missä he asuvat? Ovatko köyhät olleet aina köyhiä ja tulevatko he aina olemaan köyhiä?
Tilastollinen vuosikirja antaa näihinkin kysymyksiin vastauksen. Köyhäksi määritellään usein henkilö jonka käytettävissä oleva tulo on alle 60 prosenttia väestön mediaanitulosta. Tämä raja on vajaa 11 000 euroa vuodessa laskettuna kotitalouden käytettäsissä olevina tuloina per kotitalouden jäsen. Sattumoisin tulonjaon alin desiili muodostuu henkilöistä joiden tulot vastaavasti laskien ovat alle 10463 euroa vuodessa. Väestöstä noin kymmenen prosenttia on siis köyhiä.
Keitä nämä köyhät ovat? Heistä 79% ei toimi ammatissa, 12% on pienyrittäjiä ja 9% on palkansaajia. Ammatissa toimimattomat ovat opiskelijoita (21%), eläkeläisiä (25%), työttömiä (28%) ja muita (5%). Opiskelijoista todennäköisesti tulee hyvätuloisia palkansaajia jossakin vaiheessa, eläkeläiset ovat pääsääntöisesti sellaisia olleet. Köyhistä kotitalouksista siis vain vähemmistö, ehkä noin neljännes on sellaisia joille köyhyys on enemmän tai vähemmän pysyvä elämäntilanne. Tämä pysyvästi köyhä neljännes pärjäilee pienyrittäjänä tai työttömyyspäivärahan turvin. Lopuille köyhyys on yksi osa elämänkaarta. Köyhästä opiskelijasta tulee jossakin vaiheessa keskiluokkainen, ellei peräti vauras palkansaaja tai yrittäjä.
Tuloerojen kasvukin saa uudenlaisen tulkinnan kun tietää köyhyyden todelliset kasvot. Tuloerot kasvavat koska palkansaajien tulotaso kasvaa mutta opintotuki ja eläkkeet ovat pysyneet melko muuttumattomina. Kyseessä ei ole työelämän rakenteen muutos vaan poliittinen päätös. Tuloerot tulevat jatkamaan kasvuaan palkkatason nousun kanssa, ellei tehdä poliittista päätöstä sosiaalietuuksien tason voimakkaasta nostamisesta. Oma mielipiteeni on, ettei esimerkiksi opintotukea tule nostaa. Opiskelu on ihmisen oma valinta joka tähtää tulevan elämänlaadun kohentamiseen. Tämä investointi pitää rahoittaa ainakin osin omasta pussista.
Tunnisteet: Tuloerot
Lasten köyhyys ja köyhyyden määritelmä
Unicefin tuore raportti lasten köyhyydestä OECD-maissa on saanut Suomessakin kiitettävästi
julkisuutta. Ei ihme, ovathan tulokset Suomen osalta mairittelevat: Suomessa on köyhyydessä eläviä lapsia toiseksi vähiten heti Tanskan jälkeen, vain 2,8 prosenttia.
Kovin harva on vain kyseenalaistanut tutkimuksen metodologiaa. Köyhyyden määritelmänä on käytetty suhteellista köyhyyttä, eli köyhäksi lapseksi on määritelty sellainen lapsi joka elää taloudessa, jonka tulot ovat alle puolet maan keskivertotulosta.
Käytännössä siis hyvin rikkaassa maassa köyhäksi tulee määrityä sellainenkin lapsi, joka saa hyvän ja riittävän ravinnon, käy koulua, ja jolla on esim. oma TV omassa huoneessaan. Samaan aikaan jossain hyvin köyhässä maassa köyhyysrajan yläpuolella saattaa olla lapsia joilla on puutostiloja.
Käytetty mittari on lasten köyhyyden mittaamiseen huono. Se ei mittaa köyhyyttä vaan tuloeroja. Todellista lapsiköyhyyttä pitää pystyä mittaamaan todellisen hyvinvoinnin kautta, eli esimerkiksi ravinnon, terveydenhuollon ja koulutuksen saatavuudella.
Tunnisteet: Tuloerot
Terveydenhuolto epäoikeudenmukaista
Suomen terveydenhuoltojärjestelmää on poliitikkojen taholta totuttu kehumaan. Se on kuulemma tehokas ja oikeudenmukainen. Tehokkuutta on markkinatalousperspektiivistä kritisoitu. Markkinatalouteen uskovien taholta on epäilty, että markkinamallilla voitaisiin tehokkuutta lisätä.
Oikeudenmukaisuusargumenttia harva kuitenkaan on tohtinut epäillä. Nyt on kuitenkin paljastunut, että Suomen järjestelmä on yksi maailman epäoikeudenmukaisimpia. Järjestelmä kohdistaa palvelut hyvätuloisille. OECD:n 21 maata kattavan tutkimuksen mukaan Suomen kanssa yhtä epätasa-arvoisia järjestelmiä ovat USA:n ja Portugalin järjestelmät.
Stakesin tiedote
Alkuperäinen raportti
Tunnisteet: Tasa-arvo, Tuloerot
Tuloerot
VATT:n tutkimuksesta käy ilmi mm. että tulonsiirtojen vaikutus kokonaistulonjakoon kasvoi 90-luvun alussa voimakkaasti, ja on sen jälkeen hiukan pienentynyt. Verrattaessa vuotta 2001 vuoteen 1990, on tulonsiirtojen vaikutus tulonjakoon melko lailla muuttumaton. Tuloerojen kasvu on siis kokonaan peräisin työmarkkinoilta. Julkisen vallan vaikutus on mitätön.
Vaikeahkoon matematiikkaan ja monimutkaisiin graafeihin tykästyneet voivat käydä itse päivittelemässä.
http://www.vatt.fi/julkaisut/k/k345.pdf
"Kivaa dataa" kuten eräs kollegani tapasi sanoa.
Tunnisteet: Tuloerot
