Kööpenhaminan ilmastokokous
Katsoin eilen "
ilmastogate" skandaalia käsitelleen MOT:n. Ihan hyvä yhteenveto siitä mistä asiassa on kyse. Samaan aikaan Kööpenhaminassa on alkamassa
ilmastokokous, jossa Suomen neuvottelijoiden mukaan tavoitteena on sopia rahoitusmallista, eli siitä kuinka rahaa siirretään rikkailta mailta köyhille. Ympäristöministeriöiden neuvotteluasenne kuulostaa suorastaan asennevammaiselta. Eikö Suomen neuvottelijoiden pitäisi ajaa Suomen etua? TV:ssä annettujen lausuntojen valossa näyttää siltä, että he ovat ajamassa kehitysmaiden etua.
Toinen asia on tietysti se, että koko ilmastonmuutos alkaa näyttää yhä voimakkaammin tieteelliseltä väärennökseltä. IPCC:n tutkimusten avainhenkilöistä aika suuri osa on ryvettynyt skandaalissa. Ei se auta, että IPCC prosessissa on ollut mukana tuhansia tiedemiehiä, jos he kaikki ovat perustaneet näkemyksensä muutaman kymmenen nyt ryvettyneen avaintiedemiehen tutkimuksiin.
Minulle tulee elävästi mieleen taannoinen rikkifloppi, jossa Suomea edustanut virkamies ehdotti, ja sai ehdotuksensa läpi, että laivojen pitää käyttää Itämerellä vähärikkisempää polttoainetta kuin missään muualla maailmassa. Ehdotus tulee maksamaan Suomelle jopa
yli miljardi euroa vuodessa.
Tunnisteet: Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos
Taannoinen
juttuni Hadley Centerin ilmastoskandaalista innoitti minut tutkimaan ilmastonmuutosasiaa perusteellisemminkin. Lueskelin
IPCC:n
yhteenvetoraporttia ja surffasin netistä sekä "
uskovaisten" että "
kriitikkojen" näkemyksiä.
Nasan
ilmastontutkimussivuilta löytyi
asemakohtaiset lämpötilatiedot joita oli mielenkiintoista tutkia. Helsingissä lämpö näyttäisi nousseen takaisin 30-luvun tasolle. Uppsalassa sen sijaan ilmasto näyttäisi kylmenevän.
Suuri vuosittainen vaihtelu herätti kysymyksen, että onko Suomen pitkän aikavälin ilmastoa tutkittu? Kun kysymys heräsi niin heräsi myös muistikuva Lapin lustotukimuksesta. Olkaapa hyvä - kesän keskilämpötilat Suomen Lapissa viimeisen 7500 vuoden ajalta. Lähde on Metlan
Lustia projekti.
Tämän presentaation sivu 35.
Ilmasto on tämän mukaan kieltämättä nyt lämpimmämpi kuin 500 vuotta sitten , mutta mittasuhteet jäävät aika maltillisiksi aikaisempiin ilmastonmuutoksiin verrattuna.
Toinen kuva saman presentaation sivulta 29 näyttää lämpötilakehityksen viimeiseltä tuhannelta vuodelta.
Tämä vuosisata on Lustotutkimuksen mukaan siis poikkeuksellisen lämmin, mutta lämpötilat ovat jo kääntyneet laskuun.
Nämä tiedot eivät mielestäni anna aihetta erityiseen huoleen. Varauksena on toki, että tämä tutkimus havainnoi ainoastaan kesän lämpötiloja. Ehkä talvilämpötilat ovat muuttuneet enemmän?
Tunnisteet: Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutospolitiikkaa
Hesari uutisoi perjantaina, että East Anglia Climatic Research Unit on joutunut tietomurron kohteeksi. Tuhansia sähköposteja ja tiedostoja vuodettiin verkkoon torstaina. Osa sähköposteista vaikuttaa melko rankoilta. Niissä pohdiskellaan mm. miten "skeptikkojen" mainetta voitaisiin parhaiten mustata, miten tietoa voitaisiin parhaiten pimittää ja kuinka skeptikkojen tieteelliset artikkelit saataisiin pidettyä poissa IPCC prosessista. Lisäksi useammassakin sähköpostissa näytettäisiin pohdiskelevan mm. aikasarjojen väärentämistä.
On tietysti mahdollista, että sähköpostit näyttävät asiayhteydestä irrotettuina pahemmilta kuin ne tosiasiassa ovatkaan. On ehkä myös mahdollista, että vaikka pääosa sähköposteista onkin aitoja, niin osa niistä voi olla väärennettyjä. Joka tapauksessa asia on sen verran vakava, että asiaa luulisi Hesarinkin tutkivan.
Toistaiseksi Hesarin toimmittajilla ei kuitenkaan ole ollut aikaa itse paneutua asiaan, vaan
Hesarin uutisointi koostuu erilaisten "asiantuntijoiden" kommenteista. Vihreiden Oras Tynkkynen esim. kertoo, että sähköposteista ei löytynyt kovin järisyttäviä tietoja. Ilmeisesti Hesari luottaa tässä Tynkkysen näkemykseen koska omaa analyysia asiasta ei ole näkynyt.
Tunnisteet: Hesari, Ilmastonmuutos
IPCC:n ilmastoraportti
YK:n alainen ilmastontutkimuspaneeli (
IPCC) julkaisi reilu viikko sitten neljännen yhteenvetoraporttinsa ensimmäisen osan alustavan
yhteenvedon. Ilmastonmuutos on mitä ilmeisimmin ihmisten mielissä kun tällä pääsee kaikkiin uutislähetyksiin, kaikkiin lehtiin, ja useampaan kuin yhteen ajankohtaisohjelmaan.
Sisällöltään raportti on kevyt - 13 sivua tekstiä ja liitteinä seitsemän kuvaa. Viestikään ei varsinaisesti yllätä. Ilmastonmuutoksesta on kertynyt lisää tietoa sitten edellisen yhteenvetoraportin. Johtopäätökset lepäävät hiukan entistä tukevammalla pohjalla. Todennäköisyys, että ihminen vaikuttaa ilmastoon on noussut edellisen raportin 66:sta prosentista 90:een. Ilmasto lämpenee ja meren pinta nousee. Lisää myrskyjä ja muita ääri-ilmiöitä povataan.
Mielenkiintoisinta raportissa ei olekaan se mitä siinä lukee, vaan miten se uutisoidaan. Edellinen IPCC:n raportin mukaan ilmasto lämpenee vuosisadan loppuun mennessä 1,4-5,8 asetetta. Tämän raportin mukaan ilmasto lämpenee 1,1-6,4 astetta. Ennusteiden epävarmuus on siis kasvanut kun tietomäärä on lisääntynyt. Meren pinnan arvioitiin aiemmin nousevan 0,15-0,95 metriä, kun taas uudempi arvio on 0,18-0,59 metriä. Meren pinta nousee siis uuden ennusteen mukaan aiemmin ennustettua vähemmän. Lehdet eivät kuitenkaan uutisoi: ”Ilmastonmuutoksen vaikutukset aiemmin arvioitua pienemmät”. Päinvastoin, uutiset ovat keskittyneet arvioiden yläpäähän, sekä erilaisten katastrofiskenaarioiden kuvailuun.
Toinen mielenkiintoinen ilmiö liittyy tutkimuksen epävarmuuksiin. Raportin mukaan todennäköisyys, että ihmisen toimet aiheuttavat ilmaston lämpenemistä on 90 prosenttia. Siis vain 90 prosenttia. Lehdissä on jo vuosia kirjoiteltu, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on vahvistettu tosiasia, vaikka edellinen raportti antoi todennäköisyydeksi 66 prosenttia. Hurjimmat ovat vaatineet skeptikkoja jonkinlaiseen Nürnbergin oikeudenkäyntiin vastaamaan harhaoppisuudestaan.
Tosiasiassa useimmissa ilmaston ilmiöissä epävarmuudet ovat niin suuria, että tulevaisuuden ennustaminen on kolikon heittoa. Mikä on todennäköisyys, että kuivuuden vaivaama alue kasvaa? Yli 50 prosenttia. Mikä on todennäköisyys, että hellejaksojen määrä kasvaa? Yli 50 prosenttia. Mikä on todennäköisyys, että trooppisten hirmumyrskyjen määrä kasvaa? Yli 50 prosenttia. Todennäköisyys, että näitä ilmiöitä ei tapahdu on siis alle 50, vaikkapa 49 prosenttia.
Itselleni raportti oli antikliimaksi. Edellisen raportin ilmestymisestä on kulunut viisi vuotta. Varsin huterolla pohjalla ollaan edelleenkin. Mallit eivät edelleenkään osaa ennustaa pilviä, sateita, myrskyjä tai jäätiköiden käyttäytymistä kovin hyvin. Epävarmuustekijät ovat suuria. Kaikissa raportin esittelemissä skenaarioissa näyttää kuitenkin siltä, että Suomen ilmasto paranee. Keskilämpötila nousee maltillisesti ja Suomen verraten alhainen sademäärä kasvaa. Puhtaasti itsekkäästi ajatellen en näe syytä muuttaa elämäntyyliäni. Jatkan suurehkon taloni lämmittämistä suoralla sähkölämmöllä. Ajan jatkossakin isolla autolla. Lennän jatkossakin sekä työn puolesta, että perheen kanssa lomamatkoille. Otan tuon 90 prosenttisen varman ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen rauhassa vastaan.
Tunnisteet: Ilmastonmuutos
Uusituvien luonnonvarojen käyttö ei hidasta ilmastonmuutosta
Päivän Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla Antti Kivimäki kirjoittaa ilmastonmuutoksesta. Jutun pääteesi on, että koska fossiiliset polttoaineet ovat selvästi halvimpia energialähteitä, ne tullaan joka tapauksessa käyttämään loppuun. Koska näin on, ei vaihtoehtoisten energialähteiden (tuuli, aurinko) käyttö vaikuta hiilidioksidipäästöihin lainkaan, vaan nämä energiamuodot ainoastaan lisäävät maailman kokonaisenergiankulutusta. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ei siis pidä pyrkiä korvaamaan fossiilisia polttoaineita muilla energialähteillä, vaan käyttää polttoaineita niin, että hiilidioksidipäästöt otetaan talteen ja tallennetaan esimerkiksi maaperään.
Olen kirjoittajan kanssa täsmälleen samaa mieltä. Kaiken lisäksi hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen olisi jo nykyteknologialla halvempi keino hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen kuin esimerkiksi tuulienergia. Aiheesta on kirjoittanut hyviä selvityksiä esimerkiksi professori Lars Strömberg Chalmersin teknisestä korkeakoulusta Göteborgissa.
Tunnisteet: Ilmastonmuutos
Fortumin optiot
Aamun Hesarissa haukutaan taas Fortumin optioita. Alan suoraan sanoen kyllästyä aiheeseen, ja erityisesti harrastettuun huonoon argumentointiin. Fortumin optiojärjestelmää saa toki kritisoida. Siinä on monia heikkouksia. Ensinnäkin se palkitsee puhtaasta sähkön markkinahinnan noususta johon yrityksen johto ei voi vaikuttaa. Toiseksi se on mitä ilmeisimmin liian laaja. Sellaisetkin henkilöt joilla ei voi olla juuri mitään vaikutusta yrityksen kokonaismenestykseen ovat ohjelman piirissä. Kolmanneksi, yhtiöstä irtisanottujen tai irtisanoutuneiden säilyminen ohjelman piirissä on hiukan erikoista. Tämä viimeinen on kyllä sillä tapaa ymmärrettävää, että koska irtisanomissuoja koskee myös ylintä johtoa, päädytään irtisanotuille yleensä maksamaan jonkinlainen kipuraha. Kipurahan maksaminen optioina saattoi aikanaan vaikuttaa edulliselta ratkaisulta, eihän optioiden antaminen aiheuta yhtiölle lainkaan suoraa kulua.
Hölmöä kritiikkiä on sen sijaan väittää että Fortum on monopoliyhtiö. Fortum ei ole monopoliyhtiö, vaan se myy sähköä markkinoilla, joita voi perustellusti väittää erittäin kilpailluiksi. Sähkön markkinahinta elää päivittäin, eikä Fortum onnistu saamaan sähköstä yhtään sen korkeampaa hintaa markkinoilla kuin kukaan mukaan sähköntuottaja. Kaiken lisäksi tämä monopoliargumentti on ristiriidassa sen argumentin kanssa, että Fortumin johto hyötyy
markkinahintojen noususta.
Toinen ärsyttävä epäjohdonmukaisuus on se, että Sammon johtoa ei kritisoida. Fortum on pörssinoteerattu yhtiö jonka suurin omistaja on Suomen valtio (51%). Sampo on pörssinoteerattu yhtiö jonka suurin omistaja on Suomen valtio (14%). Verotiedoista selviää, että ansiotulojen osalta suurituloisimpien top 20:ssä on viisi Fortumin nykyistä tai entistä johtajaa ja kolme Sammon nykyistä johtajaa. Kuvittelisi, että Sampo saisi osansa ryöpytyksestä, mutta ei. Lehdistö on päättänyt, että Lilius on roisto ja Wahlroos on sankari, joten tämä on se tarina joka kerrotaan.
Oma mielipiteeni on, että molemmat herrat ovat hyviä yritysjohtajia. Suomen valtio sen sijaan on vähän lepsu omistaja.
Tunnisteet: Hesari, Ilmastonmuutos, Talous
Sähköfarssi
Julkisen vallan interventiot markkinoille aiheuttavat aina vääristymiä. Joissakin tilanteissa interventiolla saavutettavat edut ehkä ylittävät vääristymien haitat, mutta vääristymät ovat joka tapauksessa olemassa. Ilmeisimpiä vääristymät ovat sellaisilla markkinoilla joilla valtion säätelevä rooli on suurin ja joilla säätely on juuri muuttunut. Muutos tuo vääristymät esiin, koska muutokset vaikuttavat suoraan yksittäisten yritysten suhteelliseen kilpailukykyyn. Toiset voittavat ja toiset häviävät. Sähköntuotanto yksi tällainen muuttuneen sääntelyn ala jolla säätely on lisäksi voimakasta.
Sähköntuotannossa merkittävä muutos on päästökauppa. Päästökaupan tavoitteena on hinnoitella hiilidioksidipäästöt ja tätä kautta ohjata tuotantoa vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaan suuntaan. Päästökauppa johtaa hiilellä ja maakaasulla tuotetun sähkön tuotantokustannusten voimakkaaseen nousuun, samalla kun vedellä ja ydinvoimalla tuotetun sähkön tuotantokustannukset pysyvät muuttumattomina. Koska hiilellä ja maakaasulla tuotettu sähkö on tähänkin asti ollut muuttuvien kustannustensa osalta kalleinta, on sähkön markkinahinta muodostunut näiden yksiköiden kustannustason mukaan. Päästökauppa on siis nostanut sähkön markkinahintaa ja samalla nostanut voimakkaasti ydin- ja vesivoiman tuottajien kannattavuutta. Suurin voittaja on ollut Fortum, jolla on eniten ydin- ja vesivoimakapasiteettia. Maksajina ovat sähkön käyttäjät eli kuluttajat sekä teollisuus siltä osin kuin se ei ole itse edunsaajana sähköntuotantoyhtiöiden osakkaana.
Huvittavaa tässä sähkökeskustelussa on se, miten poliitikot käyttäytyvät aivan kuin tämä olisi tapahtunut yllätyksenä ja se että itsestäänselvyyksien toteamiseen tarvitaan selvitysmies. Se että päästöoikeuksien hintataso tulee nousemaan yli 20 euroon hiilidioksiditonnilta ja että sähkön hinta tulee nousemaan ja että voimayhtiöt tulevat voittamaan ja kuluttajat häviämään on ollut koko ajan tiedossa. Tämä asia kerrotaan jo päästökauppaa valmistelleissa komission
selvityksissä vuosituhannen alussa. Se että Fortumin kannattavuus tulee nousemaan voimakkaasti ellei asialle tehdä mitään on ollut kaikkien asiaan perehtyneiden pääteltävissä ainakin vuodesta 2001 alkaen.
Tunnisteet: Ilmastonmuutos, Talous
Ilmastonmuutos
Pikkupoika kirjoittaa jälleen kriittisesti ja asiantuntemuksella ilmastonmuutoksesta. Erityisesti suosittelen Pikkupojan linkittämää kirjoitusta
Hockey Stick, 1998-2005, R.I.P.. Kirjoitus käsittelee ilmaston lämpenemisen tunnetuinta graafista esitysmuotoa, ns. "lätkämailaa" (kuva alla), joka kuvaa ilmaston kehitystä viimeisen tuhannen vuoden aikana. Tämä graafi on esiintynyt lukuisissa raporteissa ja lehtijutuissa ja dramaattisella tavalla kuvannut, miten keskilämpötila on viimeisen tuhannen vuoden ajan ollut lähestulkoon muuttumaton,noustakseen viimeisen sadan vuoden aikana dramaattisesti. Graafin ainut ongelma on, että se ei ole totta. Lukekaa koko juttu.
Tunnisteet: Ilmastonmuutos
Pikkupoika linkittää mielenkiintoiseen
lausuntoon . MIT:n metereologian professori Richars S. Lindzen on esiintynyt Iso-Britannian alahuoneelle. Rahalainaukset suomennettuna:
Yhteenveto:
"Kun analysoimme tieteellisen konsensuksen [ilmastonmuutoksesta] niin huomaamme, että se ei anna aihetta huolestumiseen"
Mistä on konsensus:
"1. Maapallon pintalämpötila muuttuu jatkuvasti. [... ...] Lämpötila on noussut"
"2. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu"
"3. Ihmiskunta on aiheuttanut hiilidioksidin lisääntymistä"
Mistä ei ole konsensusta
"Eri tahot ovat väittäneet että 1. ja 2. ovat kausaalisesti linkissä. [... ...] Tämä linkki ei ole laajalti hyväksytty tai edes uskottava"
Mitä vaikutuksia ilmason lämpenemisellä olisi?
"... lämpimämmässä maailmassa tropiikin ulkopuolinen myrskyisyys ja lämpötilan vaihtelu pienenee."
Johtopäätöksiä:
"Ihmiskunnan vaikutus lämpötilaan on tuntematon koska vaikutus on pienempi kuin lämpötilan luonnolliset muutokset"
"Ne perusasiat joista tieteellinen konsensus vallitsee on konsistentti sen näkemyksen kanssa, että minkäänlaista ongelmaa ei ole."
"Tarkkaan ottaen, se mitä tiedämme tuntuisi osoittavan että hiilidioksiditason kaksinkertaistuminen johtaisi 0,5 asteen lämpenemiseen, ja nelinkertaistuminen yhden asteen lämpenemiseen. Kumpikaan ei aiheuttaisi yhteiskunnalle erityisempiä haasteita."
Lukekaa koko juttu.
Tunnisteet: Ilmastonmuutos
Miksi lehdistö on yleensä väärässä?
En tiedä olenko yksin havaintoni kanssa mutta olen havainnut, että valtaosa lehdiartikkeleista, jotka käsittelevät jotakin sellaista teemaa jonka oikeasti tunnen on virheellisiä. Tänään törmäsin peräti kahteen puppua puhuvaan artikkeliin.
Ensimmäinen höpöartikkeli löytyi päivän Talouselämä-lehdestä joka kirjoittaa sivulla 13: ”Päästöoikeuksista on maksettu viime viikkoina liki 20 euroa hiilidioksiditonnilta. Hinta on kolminkertainen järjestelmää suunnitelleiden odotuksiin nähden.” Tosiasiassa järjestelmää suunnitelleet odottivat hinnan asettuvan 25 ja 32 euron välille, joten hinta on 20-38 prosenttia suunniteltua alhaisempi. Myös päästökauppaa tutkineet riippumattomat konsulttiyritykset ovat arvioissaan päätyneet noin 25 euron hintaodotuksiin. Kymmenen euron tonnihintaa ovat lähinnä viljelleet poliitikot, sekä pään pensaaseen työntämisen strategian valinneet teollisuusyhtiöt.
Toinen höpöartikkeli löytyi Helsingin Sanomista, joka jatkaa kirjoitteluaan apteekkien ja lääkeyritysten välisistä sopimuksista. Hesari on jo aiemmissa artikkeleissaan esittänyt että tehdyt sopimukset olisivat jotenkin laittomia, tai vähintäänkin moraalittomia. Tosiasiassa sopimuksissa ei ole mitään laitonta, saati sitten moraalitonta. Kyseessä ovat aivan normaalit ostosopimukset.
Itse asiassa tuore lääkevaihtolaki on suorastaan pakottanut apteekit solmimaan lääkeyhtiöiden kanssa sopimuksia. Lakihan velvoittaa apteekit tarjoamaan halvempaa vaihtoehtoa, mikäli sellainen on tarjolla. Systeemi toimii niin, että säännöllisin väliajoin kaikki lääkeyhtiöt ilmoittavat hintansa lääkelaitokselle. Halvin tarjokas määrittää ”hintaputken” joka on halvin hinta + 2 euroa (kolme euroa kalliimmille lääkkeille). Apteekki saa vaihtaa lääkkeen mihin tahansa putkessa olevaan lääkkeeseen. Usein halvin tarjolla oleva lääke on joku yksittäiserä, jota ei edes ole saatavissa kuin rajoitetusti. Halvimpaan vaihtaminen ei siis välttämättä edes ole mahdollista. On myös mahdollista, että apteekki hankkii varastoonsa jotain tiettyä lääkettä, mutta lääke putoaakin pois hintaputkesta, jolloin apteekki ei saa lääkettä myytyä. Apteekit ja lääkeyhtiöt ovat sopimuksillaan hakeneet ratkaisua näihin ongelmiin. Apteekki ostaa jotain tiettyä lääkettä ja sitoutuu tarjoamaan sitä asiakkaille. Vastavuoroisesti lääkeyritys antaa apteekille volyymialennusta ja sitoutuu lunastamaan lääkkeet takaisin, mikäli lääke putoaa pois hintaputkesta. Näin varmistetaan edullisen lääkkeen saatavuus ja minimoidaan apteekkien varastotappiot.
Lääkelaitoskin toteaa tuoreessa
raportissaan , että tehdyt sopimukset ovat lain mukaisia. Hesari kuitenkin uutisoi raportin niin, että lukijalle syntyy mielikuva, että lääkelaitos tuomitsisi sopimukset moraalittomiksi. Mitään tällaista tuomiota ei lääkelaitoksen raportista löydy.
Tunnisteet: Ilmastonmuutos
Kasvihuoneilmiöstä
Pekka Nykänen linkittää
BBC:n artikkeliin joka markkinoi hiilidioksidin varastointia ja talteenottoa merkittävänä keinona pysäyttää ilmastonmuutos. Aihe on tärkeä, sillä tosiasiassa hiilidioksidin talteenotto on ydinvoiman ohella ainut realistinen tapa merkittävästi vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Lisää aiheesta löytyy esimerkiksi professori
Lars Strömbergiltä.
Tunnisteet: Ilmastonmuutos
Kioto ja ilmaston muutos
Becker ja Posner ottavat kantaa ilmastonmuutokseen ja Kioton protokollaan. Maltillista ja järkevä tekstiä.
Tunnisteet: Ilmastonmuutos
