Ihmisen evoluutio on nopeutunut
Toisin kuin on uskottu, ihmisen evoluutio on kiihtynyt. Rotujen tasa-arvoa ja perimmäistä samanlaisuutta on tavattu korostaa väittämällä, että rotu on vain sosiaalinen konstruktio ja että eroja on vain ihonvärissä. Näiden väittämien looginen aisapari on, että ihmisen evoluutio on käytännössä pysähtynyt, joten ihmisryhmien välille ei ole voinut syntyä eroja niiden 40.000 vuoden aikana, jonka aikaa eri ihmispopulaatiot ovat olleet erillään.
Uusi
tutkimus kuitenkin toteaa, että toisin kuin aiemmin uskottiin ihmisen evoluutio on kiihtynyt satakertaiseksi verrattuna aikaan ennen maatalouden laajamittaista alkamista. Ehkä on niin, että maatalouden ja väestötiheyden aiheuttamat sairaudet, kommunikaation ja muuttoliikkeen lisääntyminen ja muut modernit ilmiöt ovat lisänneet valintapainetta. Menestyksekkäimmät lisääntyjät ovat onnistuneet levittämään geeniperimäänsä paljon tehokkaammin kuin muinaisina metsästäjä-keräilijä -aikoina olisi ollut mahdollista.
Yksi esimerkki hyvin tuoreesta evoluution tuotteesta on pohjoiseurooppalaisten kyky sulattaa laktoosia myös aikuisiällä. Eteläisemmät populaatiot eivät tähän pysty. Maidon käyttökyvyn yhdistyminen pohjoisiin elinoloihin on aika helppo selittää elinympäristön muutoksella. Pohjoisissa olosuhteissa kotieläinten hyödyntäminen on ollut välttämätöntä eloonjäämiseksi. Alueilla joissa kasvukausi jatkuu ympäri vuoden ei ole ollut tarvetta muuntaa kuivattua heinää proteinipitoiseksi juomaksi talvikauden energiatarpeen tyydyttämiseksi.
Tunnisteet: Myytit
Myytinmurtaja
Kolmosella on pyörinyt ohjelma nimeltä
Myytinmurtajat. Ohjelman ideana on tutkia erilaisten huhujen ja urbaanilegendojen paikkansapitävyyttä empiirisesti. Useimmat tarinat "murretaan", eli todetaan että ne eivät kertakaikkiaan ole mahdollisia.
Ajattelin aloittaa samantyyppisen juttusarjan erilaisista netissäkin pyörivistä uskomuksista. Tutkimusmetodi ei kuitenkaan ole empiristinen, vaan aion keskittyä myytteihin jotka pystyy todentamaan kirjallisista lähteistä.
Syynä juttusarjaan on, että törmään tuontuostakin väitteisiin, jotka eivät minun arkijärkeni mukaan vaikuta tosilta ja joita olisi kiva lähteä oikomaan, mutta joihin minulla ei riitä intoa kirjoittaa laajempaa juttukokonaisuutta.
Ensimmäinen myytti on, että
raiskaaja on yleensä oma puoliso. Myytti on esitetty tässäkin blogissa
erään kommentoijan toimesta. Usein myytti esiintyy myös hiukan pehmeämmässä muodossa, jonka mukaan
raiskaaja on yleensä tuttu, esimerkiksi puoliso, ystävä tai työtoveri.
Poliisille ilmoitetuissa raiskauksissa tekijällä on uhriin "intiimi tai muu läheissuhde"
vain 13,2 prosentissa tapauksista. Valtaosan raiskauksista näyttäisi siis tekevän joku muu kuin puoliso. Tekijä on tuttava 23,2 prosentissa tapauksista ja 24,6 prosentissa tapauksista kyseessä on tutustumistilanne. Täysin tuntematon tekijä on vain 26,5 prosentissa tapauksista. Poliisin tilastojen mukaan myytti on siis perätön. Alle puolessa tapauksista raiskaaja ja uhri tuntevat toisensa entuudestaan. Usein raiskaaja on ravintolaillan aikana tutuksi tullut yhden illan tuttu.
Toisaalta tiedämme, että suurta osaa raiskauksista ei ilmoiteta poliisille. Voisiko olla niin, että puolison tekemiä raiskauksia ei ilmoiteta? Avuksi tulee
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tutkimuksen mukaan viimeisen 12 kuukauden aikana 2 prosenttia parisuhteessa elävistä naisista on joutunut seksuaalisen väkivallan uhriksi puolison toimesta ja 2,8 prosenttia parisuhteen ulkopuolella. Tälläkään mittarilla raiskaaja ei siis tyypillisesti ole puoliso.
Myytti on murrettu.
Tunnisteet: Myytit
Verotus kevenee - vai keveneekö?
Edellinen hallitus
kuulemma kevensi veroja. Veronmaksajain keskusliittokin
kertoo, että tuloverotus on keventynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 lähtien. Tästä huolimatta valtion
verotulot ovat jatkuvasti nousseet. Verotulot olivat vuonna 2006 30 prosenttia korkeammat kuin vuonna 1999. Tulo- ja varallisuusveron tuotto on Vanhasen hallituksenkin kaudella kasvanut. Samaan aikaan kokonaisveroaste laskee vain erittäin loivasti. Kaiken keventämisen jälkeen kokonaisveroaste on saatu pudotettua vuoden 1990 tasolle.
Temppu tehdään ilmeisesti niin, että tuloveroasteikkoa on lievennetty, mutta tulotason nousu on eliminoinut valtaosan tästä kevennyksestä. Samaan aikaan kasvava kulutuskysyntä on lisännyt arvonlisäverotuloja ja nousevat sosiaaliturvamaksut ovat kiristäneet palkansaajien kokonaisverotaakkaa.
Lopputuloksena on, että verotuksen voidaan sanoa keventyneen, vaikka veroeurot kasvavat koko ajan. Kysymys kuuluu, kuinka pitkään tätä silmänkääntötemppua voi jatkaa?
Tunnisteet: Myytit, Verotus
