Työllisyys
Viimeisen vuoden aikana on uutisoitu lukuisia YT-neuvottelutita joissa on irtisanottu satoja työntekijöitä. Esimerkiksi käy Finlux (425 henkeä), Leaf (419 henkeä), Foxconn (290 henkeä) ja viimeisimpänä tänään Filtronic Comtec (140 henkeä) (Lähde:
SAK). Yhteensä yli 30 hengen yrityksissä irtisanottiin 6692 henkeä. Samaan aikaan työllisten määrä on kuitenkin lisääntynyt 54 tuhannella (Lähde:
Tilastokeskus). Työpaikkoja on siis luotu huomattavasti kovempaa tahtia kuin vanhoja on menetetty. OIkeastaan yhtäkään uutista en muista lukeneeni missä olisi ihasteltu uusia työpaikkoja. Samoin SAK ajaa kyllä 'muutosturvaa' jonka tarkoituksena on vaikeuttaa irtisanomisia, mutta kukaan ei tunnu ajavan lainsäädännön muutoksia jotka helpottaisivat työllistämistä. Onkohan tässä fokus ihan kohdallaan?
Tunnisteet: Talous
Älykkyys, itsekuri vai ulkonäkö?
Älykkyysosamäärä on tunnetusti paras yksittäinen ennustaja niin akateemiselle menestykselle, kuin työmenestyksellekin. Älykkyystesti esimerksi ennustaa työmenestystä paremmin kuin normaali haastattelu. Nyt on kuitenkin ilmestynyt varsin mielenkiintoinen tutkimus, jossa vihdoinkin löytyy jopa älykkyysosamäärää parempi ennustaja koulumenestykselle.
Psychological Science lehdessä julkaistussa
tutkimuksessa Duckworth ja Seligman osoittavat, että itsekuri selittää koulumenestystä jopa älykkyysosamäärää paremmin. Tutkimustulos ei kuitenkaan ole aivan kiistaton. Tutkimuskohteena olleeseen kouluun tapahtuu oppilasvalintaa, joten opiskelija-aines on jo ennakkoon valikoitunutta. Tämä vinouttaa tuloksia hieman. Samoin otoskoko on pieni ja tutkimusasettelussakin on asioita jotka voi kyseenalaistaa. Löydös on joka tapauksessa erittäin mielenkiintoinen ja avaa lukuisia kiinnostavia jatkotutkimuskohteita. Onko itsekuri periytyvää? Voiko itsekuria opettaa? Tutkimus on lisäksi syytä toistaa suuremmalla ja edustavammalla otoksella mahdollisimman pian.
Toinen perinnöllisiin ominaisuuksiin liittyvä uutinen tulee löytyi
Aivoröyhtäisyjä-blogin kautta.
Washington Post lehti uutisoi tutkimustuloksen jonka mukaan rumat ihmiset tekevät kauniita enemmän rikoksia. Tämä havaintohan on tehty jo 1800-luvulla, mutta on tullut tässä välissä hylättyä epähumaanina ja kaikin tavoin tuomittavana. Havainnolle on useita eri selitysmalleja. Ehkä rumia ihmisiä syrjitään ja he ajautuvat epätoivossaan rikoksen tielle. Evoluutiobiologisesti ajatellen pidän uskottavampana selityksenä sitä, että kaunis ulkomuoto ja muutkin geneettisesti edulliset ominaisuudet, kuten esimerkiksi älykkyys korreloivat positiiviseti. Älykkyydellä ja rikollisuudellahan on todistetusti voimakas negatiivinen korrelaatio.
Tunnisteet: Älykkyys
Onko PISA-tutkimuksen tulosten taustalla siirtolaisuus?
PISA-tutkimus on herättänyt Suomessa paljon huomioita ja suomalaiset ovat olleet ansaitun ylpeitä koululaistemme hyvästä menestyksestä. Kuten olen jo aiemmin useampaankiin otteeseen (
1,
2,
3 )
kirjoittanut, PISA-tutkimuksen tuloksien yksiselitteinen omiminen koulujärjestelmämme erinomaisuuden seurauksiksi on kuitenkin ennenaikaista. PISA-tutkimus on nimittäin tehtävien luonteensa vuoksi suurelta osin älykkyystesti, ja älykkyysosamäärää on tutkimusten mukaan erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta nostaa koulutuksen avulla.
Jos kerran suomalaisten hyvä tulos ei johdu koulujärjestelmästämme, niin mistä se johtuu? Kilpaileva teoria on melko helppo luoda kun tietää, että älykkyysosamäärässä on havaittu tilastollisesti varsin merkittäviä eroja eri etnisten ryhmien välillä. Yhdysvalloissa, joissa ÄO:ää on tutkittu eniten, mustien ÄO:n on havaittu olevan noin yhden keskihajonnan verran valkoisia alempi, kun taas itä-aasialaisten ja juutalaisten ÄO:t ovat hiukan valkoisien ÄO:ta korkeampia. Olisiko mahdollista, että erot OECD-maiden PISA-tuloksissa selittyisivät maiden etnisten rakenteiden eroilla?
Tutkimuksen kärkimaat Suomi ja Korea ovat etnisesti hyvin homogeenisia; Suomessa oppilaat ovat valkoisia ja Koreassa itä-aasialaisia. Tutkimuksessa selvästi heikommin sijoittuneissa maissa kuten Saksassa ja Ranskassa sen sijaan on suuri muualta tulleiden vähemmistö. Voisiko tämän vähemmistön heikommat tulokset selittää maiden välistä eroa?
PISA-tutkimus ei valitettavasti sisällä tietoa oppilaiden rodusta, mutta siirtolaistausta sisältyy tutkimuksen taustamuuttujiin. Voimme siis tutkia asiaa epäsuorasti. Tuloksista käykin ilmi, että siirtolaistaustaisten nuorten osaaminen on selvästi heikompaa kuin alkuperäisväestön. Itse asiassa suuri osa Euroopan maiden välisistä eroista katoaa kun verrataankin alkuperäisväestöjä. Alla olevassa kuvassa näkyy PISA-tutkimuksen ongelmanratkaisuosion pistekeskiarvot sekä alkuperäisväestölle että koko populaatiolle. Suomen ja Saksan piste-ero koko populaatiossa on 35 pistettä, mutta alkuperäisväestöä verratessa piste-ero onkin kutistunut 15 pisteeseen.
Onko niin, että PISA-menestyksen takana ei olekaan Suomen koulujärjestelmä, vaan tiukka maahanmuuttopolitiikka?
Tunnisteet: Väestörakenne, Älykkyys
