nozickia Nykypäivässä
Ystävällinen lukija huomasi että tekstini
Maahanmuuttajien työllistyminen ja sosiaalietuudet on julkaistu Kokomuuksen
Nykypäivä -lehdessä 20.3.2009 (sivu 21)! Jostain kumman syystä tekstiä on minulta kysymättä editoitu ja kirjoittajaksi on virheellisesti merkitty valtiotieteen ja tekniikan ylioppilas Thomas Brand Lappeenrannasta. Lukija informoin Nykypäivän toimituksen ja minut asiasta. Minä huomasin muutama viikko sitten saapuneen sähköpostin vasta nyt.
Merkitsin artikkeliin vihreällä Brandin omat tuotokset. Muut erot tekstien välillä muodostuvat yksittäisten sanojen muutoksista sekä tekstin pienestä tiivistämisestä. En tiedä onko muokkaukset tehnyt Brand mahdollisesti peittelläkseen plagiointiaan, vai ovatko muutokset Nykypäivän toimituksen tekemiä.
Muilta osin teksti on minun tuottamaani tai kääntämääni. Erityisen huvittava on Brandin "(käännös omani)" merkintä minun tekemäni käännöksen alla.
Sanotaan että kopiointi on imartelun korkein aste, joten olen hyvin imarreltu.
Tunnisteet: Meta
Ulkomaalaisten rikollisuus vuonna 2008
Julkaisin kesällä 2006 tekstin otsikolla
Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa. Tekstin oleellinen sisältö oli taulukko jossa vertailin eri ulkomaalaisryhmien todennäköisyyttä joutua rikoksesta epäillyksi. Koska kyseinen teksti edelleenkin herättää kohtuullista mielenkiintoa, tuntuu mielekkäältä päivittää tietoa. Taulukkohan perustui vuoden 2005 rikostilastoihin. Alla siis sama taulukko samalla metodologialla laskettuna vuoden 2008 tilastojen pohjalta laskettuna:
Muutokset vuoden 2005 tilanteeseen eivät ole kovin suuria. Ulkomaalaiset näyttävät edelleen syyllistyvän vakavaan rikollisuuteen selvästi enemmän kuin suomalaiset. Merkittävimmät ongelmat näyttävät edelleenkin keskittyvän somalialaisiin, turkkilaisiin ja irakilaisiin. Näiden maiden kansalaiset tekevät 6-14 kertaa enemmän rikoksia kuin suomalaiset. Saksalaiset vastaavat likimain kantaväestöä ja lähinaapureidemme Viron, Venäjän ja Ruotsin kansalaiset ovat jonkin verran suomalaisia rikosalttiimpia.
Koska väestötietona on maassa asuvat ulkomaalaiset, rumentavat Suomessa vain käymässä olevat rikolliset suhteettomasti naapurimaiden kansalaisten tilastoja. Näistä maista käydään todennäköisesti melko paljon 'keikoilla' Suomessa, joten näiden maiden Suomessa asuvien kansalaisten rikollisuus ei välttämättä ole aivan taulukon osoittamalla tasolla. Somalialaisten, turkkilaisten, vietnamilaisten ja irakilaisten osalta tällaista turismirikollisuutta ei todennäköisesti kovin paljoa ole. Saksalaisten rikollisuutta on vaikea tulkita. Vuonna 2005 saksalaiset syyllistyivät vielä suomalaisia vähemmän rikollisuuteen, mutta nyt suhteellinen rikollisuus on noussut suomalaisia hiukan korkeammalle tasolle. Toisaalta saksalaisten tekemien rikosten absoluuttinen määrä on niin alhainen, että kyseessä voi olla tilastollinen hajonta.
Tunnisteet: Väestörakenne
Oinosen mielipiteenvapaus
Hurskastelussa on saavutettu taas uusia korkeuksia, kun edustaja Oinosen puheenvuorosta homoparien adoptio-oikeuskeskustelussa on tehty valtakunnan ykkösuutista. Mitä Oinonen oikeasti sanoi?
Arvoisa puhemies! Tässä lainmuutoksessa ei ole kyse pelkästään nais- ja miesparien sisäisien adoptioiden muutoksesta, vaan tällä on myös periaatteellista merkitystä. On kyse rajoista. Missä menevät vapaamielisyyden rajat? Kysyn, onko pelättävissä, että maailmalla aletaan esittämään vaatimuksia siitä, että ihmisen on saatava avioitua esimerkiksi rakastamansa hauvelin kanssa? Hollannissa puolestaan on puuhattu pedofiilien omaa puoluetta. Suomalaiset tosin reagoivat asiaan perustamalla adressin, jossa vaadittiin kyseisen puolueen kieltämistä. Yli 170 000 suomalaista on kirjoittanut nimensä adressiin. Missä siis menee vapaamielisyyden raja? Missä menee raja, jolloin voimme huutaa seis, tai oikeammin, milloin meidän kansanedustajien pitää huutaa seis? Ehkä se raja menee siinä, kun kansan valitsemien edustajien omatunto alkaa öisinkin soimata.
Minusta Oinonen on ihan oikealla asialla kysyessään onko vapaamielisyydellä rajoja. Moraalirelativistin mielestä ei ole. Vanhoillinen moraalijärjestelmä joka kieltää avioliiton ulkopuoliset suhteet, itsetyydytyksen ja uhkapelin on aivan yhtä hyvä tai huono kuin sellainenkin järjestelmä, jossa seksiä saa harrastaa kenen tahansa kanssa koska tahansa, ja sukupuoli- tai muun suhteen saa rekisteröidä kenen tai keiden tahansa kanssa. Itse en ole moraalirelativisti. Moraalijärjestelmä joka kannustaa pysyviin parisuhteisiin, lasten tekemiseen näissä pysyvissä parisuhteissa, sekä aviolliseen uskollisuuteen on minusta hyvä. Taidan siis olla Oinosen kanssa samoilla linjoilla
Oinosen koiravertaus ei tosin ole kovin osuva. Paineet avioliiton käsitteen laajentamiseen tuskin tulevaisuudessakaan kohdistuvat zoofiiliseen suuntaan. Avioliiton alaikärajan laskemiseen tai moniavioisuuden sallimiseen on sen sijaan jo koepalloja heitetty.
Ylen vaalikone
Ensilukemalta ajattelin, että kyseessä on parodia. Linkin klikkaaminen paljasti, että ei ole. Yle on tosiaankin sitä mieltä, että EU-parlamenttiin tulee valita paras vitsinkertoja.
Ylen sivulta lainattua: "YLEn vaalikone on avautunut internetissä. Vaalikone tuo helpotusta eurovaalien äänestyspäätökseen, kun se laittaa ehdokkaat puntariin. Uutena elementtinä YLEn vaalikoneessa on vitsikilpailu, jossa ehdokkaat kilpailevat hauskimman EU-aiheisen vitsin kertomisessa"
Mitä tapahtui Harri Kahlokselle?
Turun Sanomat uutisoi keskiviikkona 15.4. pianisti Harri Kahloksen voittaneen suuren Concours de Piano de France -kilpailun Ranskassa.
Uutinen levisi STT:n avustuksella nopeasti lukuisiin suomalaisiin lehtiin. Palkintosummakin oli aika merkittävä, 30.000 euroa.
Paria päivää myöhemmin TS kuitenkin kertoi että, "Uutinen on herättänyt laajaa kummastusta musiikkipiireissä." Kilpailua ei ilmeisesti edes ole olemassa, joten Kahlos ei ole sitä voinut voittaa. Turun Sanomien tulkintavirheestä asiassa ei oikein voi olla kysymys, koska TS oli kertomansa mukaan haastatellutkin Kahlosta asian tiimoilta. Kahlos oli itse kertonut "
Turun Sanomille kilpailun kulusta yksityiskohtaisesti".
Kahlos ei ole kommentoinut tapausta, eikä Turun Sanomat tai muukaan media ole kommentoinut asiaa enempää. Mikä on tarinan tausta? Onko Harri Kahlos pilailumielessä testannut julkaiseeko kulttuuritoimitus mitä vaan ilman taustojen tarkoitusta, vai onko kyseessä jonkinasteinen mielenterveysongelma harha-aistimuksineen?
Mielenkiintoinen lisämauste soppaan tulee siitä, että TS:n arkistosta löytyy
juttu huhtikuulta 2007, jossa kerrotaan Harri Kahloksen voittaneen ranskalaisen "Con-cours-Musical-de-France" -pianokilpailun. Onkohan tällä jutulla tosipohjaa? Internet haku kyllä löytää Concours Musical de France -nimisen pianotapahtuman, mutta Harri Kahloksen nimeä ei aiempien voittajien listalta löydy.
Pitäisikö doping sallia?
Aina toisinaan esitetään, että doping pitäisi sallia, koska 'kaikki sitä käyttää kuitenkin'. Viimeksi on asialla Vihreän Langan kolumnisti
Jarkko Tontti, joka kirjoittaa, että "doping on käytännössä välttämätöntä menestymiselle lajissa kuin lajissa" ja että "koko huippu-urheilun maailma perustuu itsepetokseen ja kaksinaismoralismiin".
Argumentti on täyttä potaskaa. Ensiksikin on paljon lajeja, joissa dopingista saatava hyöty on sen verran marginaalista, että sitä ei juurikaan käytetä. Otetaan vaikka esimerkiksi purjehdus tai lumilautailu, joissa ei tietääksini dopingia juurikaan ole käytetty.
Toisaalta Tontin logiikalla jalkapallossa pitäisi sallia jaloille potkiminen, jääkiekossa koukkaaminen ja kahvaaminen ja tenniksessä sivurajojen ulkopuolelle lyöminen. Näihin nimittäin syyllistyvät ihan kaikki näiden lajien harrastajat. Aina näistä sääntörikkeistä ei seurauksia tule ja varmaa on myös, että täysin rikkeetön pelitaktiikka ei ole voittava taktiikka.
Maahanmuuttajien työllistyminen ja sosiaalietuudet
Matti Sarvimäen neljästä esseestä koostuva
väitöskirja on julkaistu VATT:n julkaisusarjassa. Työn kolmas essee ”
Assimilation to a Welfare State: Labor Market Performance and Use of Social Benefits by Immigrants to Finland” käsittelee otsikkonsa mukaisesti maahanmuuttajien työllistymistä ja sosiaaliturvan käyttöä. Työ on tietääkseni perusteellisin Suomessa toteutettu tutkimus aiheesta ja antaa paljon eväitä viime aikoina velloneeseen maahanmuuttokeskusteluun.
Maahanmuuton väitetyn kansantaloudellisen tuottavuuden kannalta tutkimuksen tulokset ovat melko murheellisia. Käännökset englanninkielisestä alkutekstistä ovat omiani.
Tulokset paljastavat dramaattisen eron lähiaikoina saapuneiden maahanmuuttajien ja kantaväestön tulojen välillä. Estimaattien mukaan OECD-maiden ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien ansiot ovat vain 20% (miehet) tai 8% (naiset) vastaavien kanta-asukkaiden ansioista ensimmäisen kokonaisen Suomessa asutun vuoden aikana. Vastaavat luvut OECD-maista tulleille maahanmuuttajille ovat 65% (miehet) ja 46% (naiset). … nämä erot näyttävät olevan korkeimmat kirjallisuudessa havaitut.
Johtuuko heikko tulotaso siitä, että ensimmäisen vuoden aikana keskitytään Suomessa tarvittavien taitojen opetteluun, vai siitä että Suomeen valikoituu vääriä maahanmuuttajia?
Estimaatin mukaan OECD:n ulkopuolelta tulevien pitkäaikaisten siirtolaisten tulot nousevat pökerryttävät 340% (miehet) ja 870% (naiset) ensimmäisten 15 vuoden aikana. OECD-maista tulevien maahanmuuttajien tulot nousevat noin 50% samalla ajanjaksolla, kun taas väliaikaisten maahanmuutajien tulot pysyvät lähes muuttumattomina. Kuitenkin ainoastaan OECD-maista tulevien miesten tuloero kantaväestöön katoaa. … … Vaikuttaa siltä, että työllisyyden kasvu, eikä palkkojen nousu on syynä tuloerojen pienenemiseen.
Palkkaero näyttäisi olevan yhdistelmä eri selityksistä. Palkkaeron pieneneminen ajan myötä puoltaa käsitystä, että maahanmuuttajat sopeutuvat suomalaisiin oloihin ajan kuluessa ja heidän työllistymisensä paranee. Toisaalta useimpien maahanmuuttajaryhmien osalta tuloerot ovat pysyviä. Koska palkakerot ovat merkittäviä ja pysyviä, maksavat maahanmuuttajat vähemmän veroja ja osallistuvat siis yhteiskunnan palveluiden ylläpitoon pienemmällä osuudella kuin kantaväestöön kuuluvat asukkaat.
Näiden tulosten perusteella voisi odottaa, että maahanmuuttajat saavat enemmän sosiaalietuuksia kuin vastaavat kanta-asukkaat, ja että tämä ero pienenee kun maahanmuuttajien tulot nousevat ajan kuluessa. … … Saapuessaan OECD:n ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat saavat yli kaksinkertaisesti etuja vastaaviin kantaväestön kotitalouksiin verrattuna. Vaikka ero pienenee ajan myötä ero vaikuttaa pysyvältä. Yllättäen kuitenkin OECD-maista tulevien maahanmuuttajien kotitaloudet saavat saman verran sosiaalietuuksia kuin kantaväestön kotitaloudet koko tarkastelujakson ajan.
Paitsi että maahanmuuttajat maksavat vähemmän veroja, he myös käyttävät enemmän sosiaalietuuksia. Erityisesti OECD-maiden ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat saavat paljon sosiaalietuuksia. Nettohyöty maahanmuuttajista on siis vähäinen tai negatiivinen.
Tulokset osoittavat, että maahanmuuttajien tuotto Suomelle on parhaimmillaankin vaatimaton ... ... Tavallaan tulokset eivät ole yllättäviä kun ottaa huomioon, että tutkin maata joka on ottanut vastaan lähinnä ei-taloudellisin perustein saapuvia maahanmuuttajia.
Tunnisteet: Tuloerot, Väestörakenne
Sanotaan että kopiointi on imartelun korkein aste, joten olen hyvin imarreltu.
