nozick

Lisää PISA:sta

Innostuin tutkailemaan PISA-tutkimusta vähän perusteellisemmin ja löysin kaikkea mielenkiintoista. Ensinnäkin todistusaineisto sen puolesta, että PISA-testi on erittäin voimallisesti nimenomaan älykkyystesti kasvaa. Korrelaatiot PISA:n eri osatestien välillä (matematiikan osaaminen, luetun ymmärtäminen, luonnontieteiden hallinta ja ongelmanratkaisukyky) ovat nimittäin erittäin korkeita, aivan kuten Charles Spearman jo 1900-luvun alussa huomasi. Spearman päätteli tästä, että kaikki testit mittaavat pohjimmiltaan samaa perusominaisuutta.

PISA-testin osatestien korrelaatiotaulukko:

Lukeminen-matematiikka: 0,77
Lukeminen-luonnontieteet: 0,83
Lukeminen-ongelmanratkaisu: 0,82
Luonnontiede-matematiikka: 0,83
Luonnontiede-ongelmanratkaisu: 0,80
Matematiikka-ongelmanratkaisu: 0,89

Taulukkoa tarkkaillessa on aika ilmeistä, että faktorianalyysilla olisi mahdollista puristaa datasta ulos selkeä g-faktori, joka selittäisi kunkin osatestin varianssista suuren osan. Raportista löytyvä pääkomponenttianalyysikin näyttäisi tukevan tätä ajatusta, mutta oma faktorianalyysiosaamiseni ei aivan riitä tutkijoiden tulosten kunnolliseen ymmärtämiseen.

Toinen löydös PISA-sivustoon tutustuessa on, että tutkijat ovat kyllä pohtineet tulosten merkitystä aika paljon enemmän kuin mitä pelkistä lehdistötiedotteista ja suomenkielisistä yhteenvetoraporteista voi lukea. Tutkijat ovat esimerksi verranneet matematiikan osaamista yleiseen ongelmanratkaisutaitoon. Mikäli matematiikkaa osataan suhteessa selvästi paremmin kuin ongelmanratkaisua, viestii se selvästikin hyvästä matematiikan opetuksesta. Tässä vertailussa Suomi ei enää sijoitukaan yhtä hyvin kuin suorassa matematiikan osaamisen vertailussa. Tulosten valossa näyttäisi siltä, että suomalaiset oppilaat osaavat lukea hyvin ja heidän ongelmanratkaisutaitonsa on hyvä. Suhteessa näihin pohjataitoihin suomalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on itseasiassa melko heikkoa.

Tunnisteet: Älykkyys

posted by nozick @ perjantaina, huhtikuuta 08, 2005