Väestön kasvusta
Tilastokeskus on julkistanut uuden
väestöennusteen. Sen mukaan väkiluku kasvaa nykyisestä noin 5,3 miljoonasta reiluun 5,7 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä. Ennuste perustuu nykyisten trendien jatkumiseen. Oleellista ei kuitenkaan ole väkiluvun kasvu, vaan väestön rakenteen ja maantieteellisen sijoittumisen muutokset.
Väestön kasvu keskittyy
eteläisimpään suomeen sekä suuriin yliopistokaupunkeihin. Monet maaseutukunnat menettävät yli viidenneksen väestöstään. Peruspalveluiden ylläpitäminen koko maassa tulee olemaan äärimmäisen vaikeaa.
Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja vanhusten määrä sataa työikäistä kohden nousee nykyisestä 50:stä 74,6:een vuoteen 2034 mennessä. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä nousee nykyisestä 16 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Työikäisten osuus väestöstä pienenee nykyisestä 66,5 prosentista 57,5 prosenttiin. Työikäisten määrä alkaa vähentyä vuonna 2010, jolloin sotien jälkeiset suuret ikäluokat siirtyvät eläkeikään. Tämä tulee vaikuttamaan tuotantoon, hoivapalveluihin ja politiikkaan. Eläkelaisten puoluetta ei tarvita, koska kaikki suuret puolueet ovat eläkeläisten puolueita.
Ennuste perustuu oletukseen, että vuotuinen nettomaahanmuutto on 10 000 henkeä. Maassa on tällä hetkellä noin 150000 ulkomailla syntynyttä. Jos vuosina 2007-2040 maahan tulee nettona 10 000 henkeä lisää, on syntyvyys ja kuolleisuus huomioimatta maassa vuonna 2040 noin 480 000 ulkomaalaistaustaista asukasta. Kun huomioidaan, että maahanmuuttajien nuoruudesta johtuen heidän syntyvyytensä on todennäköisesti selvästi kuolleisuutta suurempi, lienee realistista olettaa, että maahanmuuttajataustaisia ihmisiä on reilusti yli puoli miljoonaa.
Kun samalla tiedetään, että sosiaaliset ongelmat kuten
työttömyys ja
rikollisuus ovat maahanmuuttajataustaisten ihmisten joukossa todennäköisempiä kuin kantaväestön joukossa, on tiedossa melkoisia haasteita.
Tunnisteet: Väestörakenne
Elokuvatuista
Tämän dokumentin mukaan Suomessa jaettiin elokuvien tuotantotukea vuosina 2002-2005 yhteensä 69 miljoonaa euroa. Tuettuja elokuvia oli 55, eli jokainen elokuva sai keskimäärin 1,3 miljoonaa euroa tuotantotukea. Mikäli ajatellaan, että elokuvien tavoitteena on viedä suomalaista elokuvaa ja kulttuuria ulkomaille on tuki varsin tehotonta. Jokaista ulkomailla elokuvan nähnyttä katsojaa kohden jaetaan nimittäin 7,4 euroa tuotantotukea. Kun lipputuloista vähennetään jakelukustannukset jää valtaosa elokuvan tuotantokustannuksista katettavaksi tuilla.
Saammeko rahoillemme vastinetta?
Tunnisteet: Politiikka, Talous, Verotus
Luokittelu lisätty
Lisäsin blogiin luokittelun ja ryhmittelin valtaosan kirjoituksista eri luokkiin. Jaottelu oli vaikeampaa kuin kuvittelin, enkä kaikkia kirjoituksia luokkiin saanutkaan mahdutettua. Toivottavasti navigointi näin kuitenkin helpottuu.
Liikaa ministereitä
Valtioneuvoston sivuilta voi tutkailla uuden
hallituksen koostumusta. Yksi asia mikä pistää silmään on ministereiden suuri määrä. On tietysti ymmärrettävää, että kun on tehty kovasti töitä hallitusvastuuseen pääsyn eteen, täytyy uskollisia sotureita palkita ministerin viroilla. Ongelmaksi vain muodostuu, että
ministeriöitä on rajoitettu määrä, eli 13. Palkittavia löytyi kuitenkin 20, eli jokaisen ministeriön johtoon täytyy sijoittaa useampi ministeri. Seurauksena on tietysti varsin haastavia työnjako-ongelmia, joita on pyritty ratkomaan
yksityiskohtaisilla listauksilla siitä, mitkä asiat kuuluvat minkäkin ministerin toimialaan.
Sinänsä on erikoista, että vaikka jokaiselle ministeriölle löytyy useampikin ministeri johtamaan ministeriön työtä, niin yhdeksän ministeriä tarvitsee vielä valtiosihteerin "poliittiseen ohjaukseen ja asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä".
Kun hallituksen tavoitteena on kuitenkin veroasteen lasku, ja siis julkisen sektorin supistaminen, niin olisiko sittenkin ollut syytä yrittää pärjätä vähän pienemmällä ministerimäärällä? Edellinen
Vanhasen hallitus samoin kuin Lipposen (ja Jäätteenmäen) hallitukset selvisivät 18 ministerillä. Ahon hallituksessa ei ollut kuin 17 ministeriä. Kaukaisella 60-luvulla ministereitä ei ollut kuin 15 ja Suomen ensimmäinen hallitus, Svinhufvudin hallitus koostui 11 ministeristä.
Tunnisteet: Politiikka
Vähemmistövaltuutettu rajoittaa sananvapautta
Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen on tehnyt tutkintapyynnön
Mikko Ellilän kirjoituksesta
Yhteiskunta koostuu ihmisistä. Ellilän kirjoitustyyli on kieltämättä kovaa ja loukkaavaakin, mutta pidän kuitenkin sananvapautta niin oleellisena perusoikeutena, että sen rajoittamiseen pitää olla painavat syyt. Puumalaisella on oikeus olla Ellilän kanssa eri mieltä. Oikea tapa toimia ei kuitenkaan ole tehdä tutkintapyyntöjä ihmisistä joiden mielipiteet poikkeavat omista. Oikea tapa toimia on osoittaa Ellilän ajatukset virheellisiksi.
Kehotan seuraamaan tilannetta. Poliisi ottaa aikanaan kantaa siihen, onko esitutkintaa syytä käynnistää. Matka siihen, että Ellilä tuomittaisiin rikoksesta on siis vielä aika pitkä. Useimmille blogin pitäjille pelkkä ajatus siitä, että kirjoittelu voi johtaa poliisitutkintaan on kuitenkin ahdistava. Tämä lienee Puumalaisen tarkoituskin. Uhka poliisitutkinnasta johtaa tehokkaasti itsesensuuriin.
Pidän Puumalaisen toimintaa erittäin epäsuotavana. Suomeen ei kaivata viranomaisia joiden tehtäväkenttään kuuluu keskustelun tyrehdyttäminen. Vähemmistövaltuutetun rooliin olisi syytä pyrkiä puuttumaan poliittisen prosessin kautta.
Tunnisteet: Sananvapaus
