Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa
Ulkomaalaisten tekemästä rikollisuudesta liikkuu monenlaista tietoa. Esimerkiksi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusta ulkomaalaisten rikollisuudesta tulkitaan usein niin, että ulkomaalaiset eivät tekisi juuri suomalaisia enempää rikoksia. Kyseistä raporttia lainataan: ”Suomessa asuvat ulkomaalaiset ovat olleet vuosittain 1,3-1,5 kertaa useammin epäiltynä rikoksista kuin suomalaiset.”
Tämä suhdeluku on kuitenkin hämäävä, sillä valtaosa rikosepäilyistä kohdistuu liikennerikkomuksiin, joihin useimmat ulkomaalaisryhmät eivät syyllisty suomalaisia useammin. Kun vertailemme omaisuus-, väkivalta- ja seksuaalirikoksia on kuva kovasti toisenlainen.
Oheisessa taulukossa on vertailtu eri ulkomaalaisryhmien todennäköisyyttä joutua rikoksesta epäillyksi. Esimerkiksi virolainen on siis suomalaista 12,1 kertaa todennäköisemmin varkaudesta epäiltynä kuin suomalainen ja irakilainen on 34,6 kertaa suomalaista todennäköisemmin raiskauksesta epäiltynä. Useimmat ulkomaalaisryhmät siis näyttäisivät syyllistyvän huomattavasti suomalaisia useammin vakaviin rikoksiin. Ainakin he esiintyvät useammin epäiltyinä.
Tuomituista en yhtä tarkkoja tietoja löytänyt, mutta samaisen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan 6,3 prosenttia kaikista alioikeudessa rangaistukseen tuomituista oli ulkomaalaisia ja vastaavasti 7 prosenttia vangeista oli ulkomaalaisia. Kun samaan aikaan ulkomaalaisten osuus väestöstä oli noin 2,2 prosenttia näyttäisivät ulkomaalaiset syyllistyvän vakavaan rikollisuuteen huomattavasti suomalaisia useammin.
Tyypillinen suomessa tapahtuva rikos tapahtuu toki yhä suomalaisten toimesta, ovathan ulkomaalaiset Suomessa pieni vähemmistö. Joillain alueilla ja joissain rikostyypeissä ulkomaalaiset ovat kuitenkin jo merkittävä uhka. Esimerkiksi kaikista raiskauksista epäillyistä 27 prosenttia oli ulkomaalaisia ja kaikista ryöstöistä epäillyistä 21 prosenttia oli ulkomaalaisia.
Linkki vuoden 2008 luvuilla päivitettyyn taulukkoon.
Tunnisteet: Väestörakenne
Olin väärässä
Pörssikurssien ja korkojen osalta olin kyllä
oikeassa, mutta asuntojen hintojen osalta näytän ainakin toistaiseksi olleen
väärässä. "Ennakkotietojen mukaan asuntojen hinnat nousivat vuoden 2006 toisella neljänneksellä. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat keskimäärin 1,8 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna koko maan tasolla. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 1,9 prosenttia ja muualla Suomessa 1,8 prosenttia." Puolustuksekseni totean kuitenkin että asuntokaupan volyymi näyttäisi pudonneen voimakkaasti. Asuntokauppojen määrä on tilastokeskuksen
taulukon mukaan pudonnut alhaisimmalle tasolleen ainakin kolmeen vuoteen. Mikäli volyymipudotus on myös johtanut myyntiaikojen pidentymiseen, voi olla että näemme vielä hintojen putoamista ennen vuoden loppua. SKV:n taannoinen
asuntobarometrikin ennakoi myyntiaikojen pidentymistä ja hintojen hienoista laskua.
Tunnisteet: Talous
Kuolemalla on aina syynsä
Koulumenestys ja tapaturmakuolemat yhteydessä toisiinsa, raportoi suomalainen tutkimus. Tutkimuksesta käy ilmi, että vahvin tapaturmaisen ja väkivaltaisen kuoleman ennustaja pojilla oli huono koulumenestys ja tytöillä tupakointi. Tulos tuo mieleeni Linda Gottfredssonin esittämän hypoteesin, että ihmisrodun poikkeuksellinen älykkyys olisi kehittynyt kuolemaan johtavien onnettomuuksien välttämiseksi.
Gottfredsson esittää tutkimuksensa liitteenä mielenkiintoisen taulukon (taulukko 2, sivu 63) josta käy ilmi, että tulotasolla ja tapaturmaisella kuolemalla on yllättävän vahva yhteys. Mitä pienemmät tulot sitä suurempi riski on kuolla esimerkiksi auto-onnettomuudessa, tulipalossa, hukkumiseen, salamaniskuun tai murhan uhrina.
Osan näistä korrelaatioista voi selittää sosiaalisilla syillä. Köyhillä ihmisillä esimerkiksi ei ole varaa ilmastointiin, joten heitä kuolee enemmän liialliseen kuumuuteen. Mutta mikä selittää köyhien ihmisten suuremman riskin kuolla salamaniskuihin tai hukkumalla? Gottfredssonin argumentin mukaan älykkyys mahdollistaa sekä keskimäärin korkeamman tulotason, että kyvyn välttää tapaturmainen kuolema. Älykäs ihminen ymmärtää, että ukonilman aikana ei kannata kiivetä katolle. Heikkolahjaisempi ehkä ei.
Tunnisteet: Väestörakenne
Verot ylös, sanoi suomalainen!
Miksi oi miksi? Suomi on ehtinyt olla EU:n puheenjohtajana pari päivää, ja mikä on ensimmäinen teema minkä Suomi nostaa esiin? Alkoholiveroa on korotettava, vaatii Suomi eilisen Hesarin mukaan. Tämä vaatimus on vähän sukua naapurimaan Perssonin muutaman vuoden takaisille vaatimuksille, että Viron pitäisi nostaa tuloveroastettaan. Kun oma alkoholipolitiikka tai kilpailukyky on tärvelty, niin ratkaisua ei suinkaan haeta muuttamalla omaa toimintaa, vaan vaatimalla naapurimaitakin ottamaan käyttöön samoja älyttömiä ratkaisuja.
Tämä on muuten ensisijainen syy euroskepsismilleni. EU:lla on monia yleviä ja varmaan myöskin järkeviä tavoitteita. Valitettavasti se on myös järkyttävä turhia säädöksiä ja byrokratiaa tuottava koneisto, joka mahdollistaa yhä korkeamman kokonaisveroasteen. Demarit sanovat myös aivan ääneen, että he pyrkivät EU:n avulla estämään verokilpailua. Minun toiveeni sen sijaan on, että verokilpailu, kuten muukin kilpailu maksimoidaan! Näin luodaan tehokkuutta ja hyvinvointia.
Tunnisteet: Verotus
Oheisessa taulukossa on vertailtu eri ulkomaalaisryhmien todennäköisyyttä joutua rikoksesta epäillyksi. Esimerkiksi virolainen on siis suomalaista 12,1 kertaa todennäköisemmin varkaudesta epäiltynä kuin suomalainen ja irakilainen on 34,6 kertaa suomalaista todennäköisemmin raiskauksesta epäiltynä. Useimmat ulkomaalaisryhmät siis näyttäisivät syyllistyvän huomattavasti suomalaisia useammin vakaviin rikoksiin. Ainakin he esiintyvät useammin epäiltyinä.
