Rotujen väliset erot
Steve Sailer arvioi Richard Lynnin uusinta kirjaa Race Differences in Intelligence: An Evolutionary Analysis. Lynn muistetaan Suomessa siitä, että hän kirjoitti jokunen vuosi sitten emeritusprofessori (ja pääministeri Matti Vanhasen isä) Tatu Vanhasen kanssa kirjan IQ and the Wealth of Nations, joka sai paljon haukkuja, mutta löysi myös ymmärtäjiä.
Se että rotujen välillä on mitattuja ja tilastollisia eroja älykkyysosamäärän suhteen ei yllätä ketään aiheeseen edes kursorisesti perehtynyttä. Mielenkiintoisempi huomio on se, että tämä löydös on yhteiskunnallisesti erittäin relevantti riippumatta siitä mikä on näiden erojen lähde. Perinteisestihän ÄO-keskustelu on jumiutunut ”nature vs. nurture” vääntöön, eli keskusteluun siitä johtuvatko yksilöiden ja ryhmien väliset erot lähinnä ympäristöstä vai perimästä. Sailer toteaa, että koska ÄO:ää on erittäin vaikeaa muuttaa millään yksittäisellä ohjelmalla, ovat kansakuntien väliset ÄO-erot relevantteja vähintäänkin useiden sukupolvien ajan, riippumatta siitä mikä näiden erojen perimmäinen syy on.
Vaikka esim. Afrikan maiden alhaisten ÄO-tulosten taustalla olisivatkin ravintoon ja muuhun elintasoon liittyvät syyt, ei niiden poistaminenkaan Sailerin mukaan nosta väestön keskimääräistä ÄO:ää kehittyneiden länsimaiden tasolle ennen kuin useiden sukupolvien kuluttua. Koska ÄO on merkittävä selittäjä yksilön menestykselle, ja ainakin Lynnin ja Vanhasen tutkimuksen mukaan myös kansakunnan menestykselle, ovat nämä erot pysyvä ja merkittävä osa politiikan reunaehtoja vuosikymmeniksi eteenpäin.
Lynnin edellinen kirja teilattiin (tai ensin vaiettiin) mediassa melko täydellisesti. Vaikkakin kirjassa oli myös melkoisia metodologisia aukkoja, oli esitetty kritiikki oli kyllä pääosin melko asiatonta. Saa nähdä huomataanko tätä kirjaa Suomessa lainkaan. Nyt kun suoraa pääministerikytköstä ei ole, niin veikkaan että kirja jää huomiotta.
Tunnisteet: Älykkyys
Miehet tasa-arvokuopassa
Tasa-arvotyö keskittyy pääosin, tai jopa yksinomaan naisten aseman parantamiseen. Kuitenkin monien tilastojen valossa nimenomaan miehet ovat naisia heikommassa asemassa. Miehet joutuvat naisia todennäköisemmin väkivallan kohteeksi. Erityisen suuri ero on kaikkein vakavimmassa väkivallassa. Henkirikoksen uhreista yli 70 prosenttia on miehiä. Miehet myös joutuvat naisia 17 kertaa todennäköisemmin vankilaan, eli myös yhteiskunnallinen väkivalta kohdistuu miehiin.
Koulujärjestelmä sortaa miehiä. Tytöt saavat koulusta paremmat arvosanat ja kouluttautuvat pidemmälle. Lukiolaisista 58 prosenttia ja uusista korkeakouluopiskelijoista 56 prosenttia on tyttöjä.
Miehet maksavat 62 prosenttia tuloveroista ja eläkevakuutusmaksuista. Vaikka miesten maksamat eläkemaksut ovat noin 60 prosenttia naisten maksamia suuremmat, ovat miesten nostamat eläkkeet vain noin 40 prosenttia suuremmat. Lisäksi naiset nostavat eläkettä noin neljä vuotta miehiä pidempään.
Verotulot päätyvät pääosin naisten taskuihin. Julkisen sektorin työntekijöistä 70 prosenttia on naisia.
Kaiken huipuksi miehet kuolevat keskimäärin 6,7 vuotta naisia nuorempina.
Lähteet: Suomen tilastollinen vuosikirja, Victimization to violence in Finland, Suomen kansallinen eläkestrategiaraportti 2005, EK
Tunnisteet: Tasa-arvo
Suuri kupla
Pörssikurssit ovat nousseet vuoden 2003 alkupuolen pohjastaan noin 145 prosenttia, mikä vastaa 35 prosentin vuotuista tuottoa. Helsingin pörssin päälistan mediaani PE-luku (osakkeen hinta suhteessa tulokseen) on 20,8. Mikäli nykyinen tulostaso säilyy, saa omistaja tuottoa sijoitukselleen siis vajaat viisi prosenttia (1 /20,8). Mainittakoot että historiallisesti PE-luvut eivät koskaan ole olleet kovin pitkiä aikoja yli 15.
Viimeisen vuoden aikana korkotaso on noussut noin 1,2 prosenttiyksikköä, minkä pitäisi ennemminkin laskea pörssikursseja.
Korkotason nousun pitäisi myös hillitä kotitalouksien velkaantumista ja asuntojen hintakehitystä. Kotitalouksien velkaantuminen on kuitenkin jatkunut. Vuoden 2001 alusta kotitalouksien asuntovelat ovat noin kaksinkertaistuneet. Onkohan asuntokannan reaalinen arvo kaksinkertaistunut? Tuskinpa.
Asuntojen hinnat ovat kyllä nousseet hurjaa vauhtia. Asuntojen reaalihinnat ovat nyt jotakuinkin samalla tasolla kuin 80-luvun lopun kiinteistökuplan aikaan. Silloin asuntojen hinnat putosivat 55 prosenttia seuraavien neljän vuoden aikana.
Olenkohan yksin luuloileni, kun minusta tuntuu että elämme suuren kuplan aikoja?
Tunnisteet: Talous
