Pitäisikö doping sallia?
Aina toisinaan esitetään, että doping pitäisi sallia, koska 'kaikki sitä käyttää kuitenkin'. Viimeksi on asialla Vihreän Langan kolumnisti
Jarkko Tontti, joka kirjoittaa, että "doping on käytännössä välttämätöntä menestymiselle lajissa kuin lajissa" ja että "koko huippu-urheilun maailma perustuu itsepetokseen ja kaksinaismoralismiin".
Argumentti on täyttä potaskaa. Ensiksikin on paljon lajeja, joissa dopingista saatava hyöty on sen verran marginaalista, että sitä ei juurikaan käytetä. Otetaan vaikka esimerkiksi purjehdus tai lumilautailu, joissa ei tietääksini dopingia juurikaan ole käytetty.
Toisaalta Tontin logiikalla jalkapallossa pitäisi sallia jaloille potkiminen, jääkiekossa koukkaaminen ja kahvaaminen ja tenniksessä sivurajojen ulkopuolelle lyöminen. Näihin nimittäin syyllistyvät ihan kaikki näiden lajien harrastajat. Aina näistä sääntörikkeistä ei seurauksia tule ja varmaa on myös, että täysin rikkeetön pelitaktiikka ei ole voittava taktiikka.
Maahanmuuttajien työllistyminen ja sosiaalietuudet
Matti Sarvimäen neljästä esseestä koostuva
väitöskirja on julkaistu VATT:n julkaisusarjassa. Työn kolmas essee ”
Assimilation to a Welfare State: Labor Market Performance and Use of Social Benefits by Immigrants to Finland” käsittelee otsikkonsa mukaisesti maahanmuuttajien työllistymistä ja sosiaaliturvan käyttöä. Työ on tietääkseni perusteellisin Suomessa toteutettu tutkimus aiheesta ja antaa paljon eväitä viime aikoina velloneeseen maahanmuuttokeskusteluun.
Maahanmuuton väitetyn kansantaloudellisen tuottavuuden kannalta tutkimuksen tulokset ovat melko murheellisia. Käännökset englanninkielisestä alkutekstistä ovat omiani.
Tulokset paljastavat dramaattisen eron lähiaikoina saapuneiden maahanmuuttajien ja kantaväestön tulojen välillä. Estimaattien mukaan OECD-maiden ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien ansiot ovat vain 20% (miehet) tai 8% (naiset) vastaavien kanta-asukkaiden ansioista ensimmäisen kokonaisen Suomessa asutun vuoden aikana. Vastaavat luvut OECD-maista tulleille maahanmuuttajille ovat 65% (miehet) ja 46% (naiset). … nämä erot näyttävät olevan korkeimmat kirjallisuudessa havaitut.
Johtuuko heikko tulotaso siitä, että ensimmäisen vuoden aikana keskitytään Suomessa tarvittavien taitojen opetteluun, vai siitä että Suomeen valikoituu vääriä maahanmuuttajia?
Estimaatin mukaan OECD:n ulkopuolelta tulevien pitkäaikaisten siirtolaisten tulot nousevat pökerryttävät 340% (miehet) ja 870% (naiset) ensimmäisten 15 vuoden aikana. OECD-maista tulevien maahanmuuttajien tulot nousevat noin 50% samalla ajanjaksolla, kun taas väliaikaisten maahanmuutajien tulot pysyvät lähes muuttumattomina. Kuitenkin ainoastaan OECD-maista tulevien miesten tuloero kantaväestöön katoaa. … … Vaikuttaa siltä, että työllisyyden kasvu, eikä palkkojen nousu on syynä tuloerojen pienenemiseen.
Palkkaero näyttäisi olevan yhdistelmä eri selityksistä. Palkkaeron pieneneminen ajan myötä puoltaa käsitystä, että maahanmuuttajat sopeutuvat suomalaisiin oloihin ajan kuluessa ja heidän työllistymisensä paranee. Toisaalta useimpien maahanmuuttajaryhmien osalta tuloerot ovat pysyviä. Koska palkakerot ovat merkittäviä ja pysyviä, maksavat maahanmuuttajat vähemmän veroja ja osallistuvat siis yhteiskunnan palveluiden ylläpitoon pienemmällä osuudella kuin kantaväestöön kuuluvat asukkaat.
Näiden tulosten perusteella voisi odottaa, että maahanmuuttajat saavat enemmän sosiaalietuuksia kuin vastaavat kanta-asukkaat, ja että tämä ero pienenee kun maahanmuuttajien tulot nousevat ajan kuluessa. … … Saapuessaan OECD:n ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat saavat yli kaksinkertaisesti etuja vastaaviin kantaväestön kotitalouksiin verrattuna. Vaikka ero pienenee ajan myötä ero vaikuttaa pysyvältä. Yllättäen kuitenkin OECD-maista tulevien maahanmuuttajien kotitaloudet saavat saman verran sosiaalietuuksia kuin kantaväestön kotitaloudet koko tarkastelujakson ajan.
Paitsi että maahanmuuttajat maksavat vähemmän veroja, he myös käyttävät enemmän sosiaalietuuksia. Erityisesti OECD-maiden ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat saavat paljon sosiaalietuuksia. Nettohyöty maahanmuuttajista on siis vähäinen tai negatiivinen.
Tulokset osoittavat, että maahanmuuttajien tuotto Suomelle on parhaimmillaankin vaatimaton ... ... Tavallaan tulokset eivät ole yllättäviä kun ottaa huomioon, että tutkin maata joka on ottanut vastaan lähinnä ei-taloudellisin perustein saapuvia maahanmuuttajia.
Tunnisteet: Tuloerot, Väestörakenne
Osakkeet vs. määräaikaistalletukset
Helsingin pörssin painorajoitettu tuottoindeksi on nyt samalla tasolla kuin vuonna 1998. Tämä tarkoittaa sitä, että jos sijoitti rahansa hyvin hajautettuun osakesalkkuun vuonna 1998 ja on sen jälkeen ostanut saamillaan osingoilla osakkeita, on osakesalkun koko nyt sama kuin vuonna 1998. Rahojen makuuttaminen määräaikaistalletuksissa olisi samana ajanjaksona tuottanut kumulatiivisesti noin 40%. Ex post on helppo huomata konservatiivisen sijoitusstrategian edut. En muista 2000-luvun aikana kovin monen sijoitusneuvojen suositelleen pankkitalletuksia sijoitusmuotona.
Nyt ei määräaikaistalletuksille juurikaan tuottoja saa. Tämä lisää osakkeiden houkuttelevuutta entisestäänkin. Itse siirryin osakkeiden osalta ostoreunalle jo jokin aika sitten. Tämä indeksi oli silloin 7000-pisteen paikkeilla. Arvonkehitys on siis ollut heikkoa. Onneksi välitöntä myyntipainetta ei ole ja tappiot näistä ostoista ovat kokonaisvarallisuuteen suhteutettuna pieniä.
"What goes down, must go up" on tietysti väärä lause. Huima kurssilasku ei takaa sitä, että kohta näkisimme kurssinousuja. Kaikesta huolimatta uskon, että osakkeet ovat hyvä sijoituskohde pitkäaikaissäästäjälle.
Tunnisteet: Talous
