Tontti
Olen vilkuillut edellisessä postauksessa plagioinnista syyttämäni
Tontin blogia. Mieshän on mielenkiintoinen kirjoittaja! Ote on sopivan poleeminen teksttit ovat ytimekkäitä. Poliittiset kantamme poikkeavat toisistaan ilmeisen voimakkaasti, joten useimpia kirjoituksia en voi ainakaan kokonaan allekirjoittaa.
Pysähtyneistö vastaan fiksuimmisto on siltä osin osuva, että oikeisto-vasemisto -akseli on vanhentunut. Tontin jaottelu pysähtyneistöön ja fiksuimmistoon on sen sijaan jo perusidealtaan pielessä ja osoittaa sen tyyppistä arroganssia joka ei ole koskaan johtanut hedelmälliseen ajatteluun. Oman näkemyksen julistaminen 'fiksuksi' leimaa muut näkemykset 'dorkaksi'. Tällaisella retoriikalla ei ajatus kirkastu.
Feminismi: miesten vapautusliike kritisoi miehuuteen liitettyjä stereotypioita, mikä on hyvä. Siinä Tontti menee harhaan, että hän kehuu feminismiä näiden stereotypioiden purkamisesta. Feminismi aatteena on tehnyt paljon hallaa miehille nimenomaan vahvistamalla stereotypioita. Feminismissähän kaiken pahuuden ydin ja alkujuurikin on nimetty miesten mukaan patriarkaatiksi. Mies-stereotypioiden purkamisessa aatemaailma, jonka ytimeen kuuluu yhden kollektiivin (naiset) vapauttaminen toisen kollektiivin (miehet) vallasta soveltuu harvinaisen huonosti.
Säälittävä Venäjä laittaa Venäjän globaalissa taloudessa oikeaan mittasuhteeseen. Suomen kannalta tosin on oleellista muistaa, että Pietarissa asuu parinsadan kilometrin päässä Helsingistä reilu viisi miljoonaa ihmstä. Suomen kannalta Venäjä on edelleenkin suuri maa.
Tontti, Mikkonen ja Esa Suominen
Viime päivinä on kohistu Niina Mikkosen esiintymisestä Aamu-TV:ssä. Käyty keskustelu inspiroi minut lukemaan kirjailija Jarkko Tontin ”
Päivähoito pakolliseksi!” -kolumnin Vihreässä langassa. Kirjoitushan on ilmeinen plagiaatti!
Tontti kirjoittaa 14.3.2008 päivätyssä kolumnissa: ”Muutama vuosi sitten ruotsalaisprofessori Bengt-Erik Andersson julkaisi päivähoidon vaikutuksia selvittäneen tutkimuksensa tulokset. Andersson ja hänen tutkimusryhmänsä seurasivat yli 20 vuoden ajan sekä päivähoidossa olleita lapsia että kotona hoidettuja lapsia. Tutkimusryhmää kiinnostivat muun muassa lasten koulumenestys ja sosiaaliset kyvyt.
Tulokset hätkähdyttävät. Alle yksivuotiaana päivähoidossa aloittaneista 70 prosenttia menestyi myöhemmin hyvin tai erittäin hyvin. Kotona koulun alkuun saakka olleiden ikätoverien keskuudessa luku oli 38 prosenttia.”
Esa Suominen kirjoitti Sosiaalidemokraattisten opiskelijoiden jäsenlehdessä Debatissa jo vuonna 2006: ”Suomessakin julkisuutta saanut professori Bengt-Erik Anderssonin johtama ruotsalainen tutkijaryhmä seurasi eri-ikäisenä päiväkodissa tai muussa päivähoidossa aloittaneita lapsia yli 20 vuoden ajan. Tutkimustulokset julkaistiin keväällä 2005. 1970-luvun lopulla alkaneeseen tutkimukseen valittuja lapsia tarkasteltiin aika ajoin aina 25 ikävuoteen saakka. Mielenkiinnon kohteena olivat mm. koulumenestys ja sosiaaliset kyvyt.
Tulokset olivat hätkähdyttäviä. Alle yksivuotiaana tarhassa tai päivähoidossa aloittaneista 70% menestyi myöhemmin hyvin tai erittäin hyvin. Kotona koulun alkuun saakka olleiden ikätoverien keskuudessa vastaava luku oli 38%.”
Tekstien rakenne on identtinen. Osassa lauseista sanamuotoa on hiukan muutettu. Tontti esimerkiksi kirjoittaa: ” Tulokset hätkähdyttävät” kun Suominen kirjoitti: ” Tulokset olivat hätkähdyttäviä”.
Loppuun asti Tontti ei ole tekstiään viitsinyt muokata, sillä viimeiset kaksi lausetta ovat identtisiä: ”Alle yksivuotiaana päivähoidossa aloittaneista 70 prosenttia menestyi myöhemmin hyvin tai erittäin hyvin. Kotona koulun alkuun saakka olleiden ikätoverien keskuudessa luku oli 38 prosenttia.”
Google ei löytänyt muita identtisiä tekstejä, joten ilmeisesti Suominen on tekstin alkuperäinen kirjoittaja. Tontin kolumnin lähteenä on siis mitä ilmeisimmin Esa Suomisen kirjoitus, mikä olisi ollut korrektia mainita.
Toinen asia on sitten se, että tuo mainittu Anderssonin tutkimus on itse asiassa Anderssonin ja Stranderin jo vuonna 2002 julkaistu raportti ”Framtiden blev vår. 101 sjuttiotalister följda under sina 25 första år”, joka sai lisäjulkisuutta Anderssonin lehtikirjoituksesta vuonna 2005. Itse tutkimus taitaa olla vieläkin vanhempaa perua. Julkaisu ei ole vertaisarvioitu.
Voimakastakin kritiikkiä on sen sen sijaan helppo löytää.
Talousjournalistit osaavat nollansa
Suurten numeroiden kirjoittaminen on kinkkistä hommaa. Onneksi
wikipedia auttaa. Suomen kielessä siis käytetään ns. pitkää asteikkoa jossa miljoonaa on 10^6, biljoona on 10^12 ja triljoona on 10^18. Angolosaksisissa maissa sen sijaan käytetään ns. lyhyttä asteikkoa joissa "billion" on 10^9 ja "trillion" 10^12.
Riski sotkea suurusluokat on suuri kirjoitettaessa vaikkapa Yhdysvaltojen budjettivajeesta,
jonka arvioidaan 2009 nousevan noin 1,2 biljoonaan dollariin, eli amerikkalaisittain "1,2 trillion dollars". Nopealla google-haulla virheitä ei kuitenkaan juuri löydy. Keskutelupalstoilla ja lehtijuttujen kommenttiosastoilla biljoonat ja triljoonat sen sijaan näyttävät olevan iloisesti sekaisin.
Tunnisteet: Talous
OECD:n ennuste maailmantalouden kasvuksi
OECD:n sivuilta löytyy
hyvä graafinen yhteenveto maailmantalouden kasvusta. Kasvu näyttää painottuvan itään. Suomella menee globaalissa vertailussa ihan hyvin.
Tunnisteet: Talous, Ulkomaat
