Asuntojen hinnat PK-seudulla
Asuntojen hinnoista ja niissä mahdollisesti olevasta kuplasta käydään jatkuvaa keskustelua.
Yksi kuplan oleellisimmasta tunnusmerkeistä on, että
kysyntää ylläpidetään velkarahalla. Yllä on pääkaupunkiseudun asuntokuntien asuntovelkojen määrä (vasemmanpuoleinen asteikko) ja saman alueen vanhojen asuntojen hintaindeksi (oikeanpuoleinen asteikko). Asuntojen hinnat ovat nousseet n. 60 prosenttia samaan aikaan kun asuntovelat ovat nousseet noin 160 prosenttia. Hintojen nousu on siis rahoitettu velkarahalla.
Tältä osin kupla siis näyttäisi olevan olemassa.
Lähde tiedoille on Tilastokeskuksen Statfin-palvelu.
Tunnisteet: Talous
Ennustaminen on helppoa
Nyt kun Kreikan kaatuminen on varmaa ja keskustelu on siirtymässä Italian mahdolliseen kaatumiseen on hyvä muistuttaa toukokuussa piirtämästäni
graafista.
Ennustelin Kreikan, Irlannin ja Portugalin seuraksi seuraavaksi Italiaa, Espanjaa ja Ranskaa. Ennustukseni on hyvää vauhtia toteutumassa ainakin Italian osalta. Espanja ja Ranskakin ovat hyvää vauhtia ajautumassa vaikeuksiin ja vauhtia tulee antamaan se, että Ranskan pankeilla on yli 50 miljardin saatavat Kreikasta.
Italian kymmenen vuoden velkakirjojen korkoero Saksaan on jo 4,2 prosenttia.Tunnisteet: Talous
Nobel komitea ja demokraattinen puolue
Yhdysvaltojen kuusi viimeisintä presidenttiä ovat aikajärjestyksessä: Carter (demokraatti, yksi kausi), Reagan (republikaani, kaksi kautta), Bush Sr (R, 1), Clinton (D, 2), Bush Jr (R, 2), Obama (D, ?).
Näistä Carteria pidetään yleisesti ottaen epäonnistuneena presidenttinä. Bush Jr jakaa mielipiteet vahvasti - omat pitävät ja vastustajat inhoavat. Obaman ennustellaan päätyvän Carterin kanssa samaan joukkoon, eli epäonnistujaksi.
Clintonia, Reagania ja Bush vanhempaa pidetään aika yleisesti onnistuneina presidentteinä.
Näistä Carter ja Obama, eli epäonnistuneet demokraattipresidentit ovat saaneet Nobelin rauhanpalkinnon.
Mitäköhän tämä kertoo Nobelkomitean poliittisesta suuntautumisesta?
Tunnisteet: Politiikka, Ulkomaat
Ulkomaalaisten huoltosuhde
Postasin jokin aika sitten
kuvan ulkomaalaisten työllisyydestä. Kuva osoitti kuinka suuret erot eri ulkomaalaisryhmien työllistymisessä on. Kansantalouden kannalta pelkkä työllistyminen ei kuitenkaan ole riittävä mittari. Toinen oleellinen elementti on, kuinka suuri osa väestöstä ylipäänsä on työvoimaa. Alaikäiset lapset, vanhukset, työluvattomat tai muusta syystä työhaluttomat tai -kyvyttömät eivät esiinny työttömyystilastoissa.
Eri maiden järjestys ei kovin paljoa muutu. Somalia, Irak ja Sudan ovat edelleen listan hännillä ja Kenia ja Kamerun kärjessä kun maat on järjestytty huoltosuhteen mukaiseen järjestykseen. Nigeria kirii huoltosuhteella mitattuna kärkikolmikkoon. Kärkisijoilla olevien maiden kansalaisia on Suomessa tosin hyvin vähän.
Häntäpään kuva rumentuu entisestään. Vain noin kymmenesosa Suomessa olevista Somalialaisista, Irakilaisista ja Sudanilaisista on töissä.
Paljon työtä tekevää joukkoa sisältäviä suurempia maahanmuuttajaryhmiä ovat esim. Iso-Britannian, Viron ja Saksan kansalaiset. Näistä maista toteutuu Suomeen aitoa työperäistä maahanmuuttoa.
Tunnisteet: Talous, Väestörakenne
Tuloerot eivät kasva
Hesari kirjoittaa tuloerojen kasvusta, eli siis itse asiassa kasvun puutteesta. Tilastokeskuksen
tietojen mukaan tuloerot olivat 2009 suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 1999. Tuloerot eivät siis kasva. Lisäksi tuloerot Suomessa ovat kansainvälisesti vertaillen maailman pienimpien joukossa. Suuret tuloerot löytyvät kehitysmaista. Niihin verrattuna kaikki Euroopan maat ovat sosialidemokraattisia työläisparatiiseja. Euroopan maiden joukossa Suomea pienemmät tuloerot on vain seitsemässä maassa, ja näistä seitsemästäkin Slovenia, Unkari, Slovakia ja Tsekki pärjäävät lähinnä siksi, että niissä ei ole rikkaita, ei sillä että niissä ei olisi pienituloisia. Pienituloisten paratiisina Suomi on siis maailman neljän parhaan maan joukossa.
En ole hirveän huolissani pienituloisten asemasta Suomessa.
* Gini-kerroin on yleisesti käytetty tulonjakoa kuvaava mittari, jossa tulojen hajonnan laajuus on kiteytetty yhteen lukuarvoon. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Gini-kertoimen suurin mahdollinen arvo on sata. Tällöin suurituloisin tulonsaaja saisi kaikki tulot. Pienin mahdollinen Gini-kertoimen arvo on 0, jolloin kaikkien tulonsaajien tulot olisivat yhtä suuret.
Tunnisteet: Tuloerot
Kreikka, Irlanti ja Portugali
Velkakriisin ymmärtäminen ei ole mitään rakettitiedettä. Postasin jokin aika sitten
kuvan, josta selviää mitkä Euroopan maat ovat velkaantuneimpia ja millä on suurimmat alijäämät. Suuri velka yhdistyneenä suureen alijäämään tarkoittaa käytännössä suurta riskiä, että valtio ei pysty maksamaan velkojaan takaisin. Kun lisätään yhtälöön vielä valuutta – oma vai euro – voi edeltävän kuvan perusteella ennustaa lähes täydellisesti Euroopan maiden korkotasojen järjestyksen. Velkaantuneet euromaat, joilla ei siis ole setelipainoa käytössään, maksavat
korkeimmat korot.
Kreikan yli 16 prosentin korko tarkoittaa käytännössä sitä, että sijoittaja joka ostaa Kreikan valtion velkakirjoja on 10 vuoden päästä yli kolme kertaa vauraampi kuin Saksan velkakirjoihin sijoittanut kollegansa, tietysti olettaen että Kreikka pystyy maksamaan velkansa takaisin. Tästä voi suoraan päätellä, että sijoittajat ovat täysin varmoja siitä, että Kreikka ei pysty maksamaan velkaansa täysimääräisesti takaisin. Euroopan keskuspankin ja komission hölinä, että Kreikan velkoja ei muka järjesteltäisi uudestaan, kannattaakin siis ottaa poliitikkojen puheina. Sitä ei usko kukaan asioista perillä oleva taho.
Portugalin ja Irlanninkin maksamat korot ovat sitä tasoa, että uudelleenjärjestely on suurella todennäköisyydellä tulossa. Suomelle taitaa tässä tanssissa jäädä maksumiehen rooli.
Tunnisteet: Politiikka, Talous, Ulkomaat
Euroopan velkakriisi
Kuvassa näkyy Tilastokeskuksen tietokannoista poimittuna Euroopan maiden EMU-velka, EMU-alijäämä sekä kansantalouden koko vuonna 2010. Kuva ei ole lohdullinen. Ainoastaan Pohjoismaat, Luxemburg ja Viro ovat jollakin tapaa pitävällä pohjalla, sillä niiden velkaantumisvauhti on jossakin suhteessa talouden potentiaaliseen kasvuvauhtiin. Kaikki muut maat velkaantuvat liian nopeasti.
Kreikka ja kuvan ulkopuolelle 32 prosentin alijäämällään rajautuva Irlanti ovat jo kansainvälisen avun varassa. Portugali on liittymässä joukkoon. Suurista maista seuraavana olisi Britannia, joka kuitenkin ehkä on pelastumassa äärimmäisen kovaotteisen saneerausohjelmansa ansiosta.
Espanja, Ranska ja Italia ovat seuraavana jonossa ja näiden maiden pelastamiseen ei enää mitkät EU-paketit riitä. Ainakin Espanjalla ja Ranskalla on paljon luottoja Kreikkaan ja Portugaliin, joten näiden maiden kaatuminen saattaa vetää Espanjan ja Ranskan pankkikriisin kautta mukanaan velkajärjestelyyn.
Tunnisteet: Talous, Ulkomaat