Asuntojen hinnat - kupla?
Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan
vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa 2,8 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 7,9 prosenttia.
Asuntojen reaalinen hintataso on korkeimmalla tasolla seurantahistorian ajalla. 1990-luvun lopun hintapiikkikin on jätetty taakse ja nousu vain jatkuu. Samaan aikaan
työttömyys on noussut jo 7,9 prosenttiin ja sen ennustetaan jatkavan nousuaan vuoden 2010 aikana. En oikein keksi muuta perustetetta asuntojen hintotojen nousulle kuin ostajien valheellisen turvallisuudentunteen yhdistettynä alhaiseen korkotasoon.
Uusien asuntolainojen keskikorko on pudonnut kahteen prosenttiin ja palkansaajien reaalinen ansiokehitys on ollut erittäin hyvä matalan inflaation ja nousukauden aikana sovittujen TES-korotusten ansiosta. Asuntomarkkinoiden tilanne voi muuttua nopeasti kun työttömyys edelleen kasvaa, mutta korkotaso kääntyy syksyn tullen nousuun.
Tunnisteet: Talous
Hazard ja Halme
Kaarina Hazard
selittää kohua aiheuttanutta
kirjoitustaan ja toteaa olevansa ilmeisen huono kirjoittaja. Minä voin lohduttaa Hazardia: minä ymmärsin alkuperäisen kirjoituksen nimenomaan mediakritiikiksi enkä Halmeen haukkumiseksi. Kovin selväksi asia ei kyllä tule. Jouduin lukemaan kirjoituksen pariin kertaan ja miettimään, että mikä kirjoittajan tarkoitus oikein on.
Sinänsä pidän nettikeskusteluissa monen esittämää ajatusta että "kuolleista ei saa puhua pahaa" kummallisena. Itse pidän Economist-lehden muistokirjoituksista, joissa ei siloitella. Diktaattoreista, terroristeista ja rikollisista puhutaan oikeilla nimillä ja sanoilla. Ihmisistä yritetään tuoda esille ne asiat jotka tekivät heistä merkille pantavia. Tony Halme oli merkille pantava mm. siksi että hän oli lihaksikas, uhoava, väkivaltainen lääkkeiden väärinkäyttäjä. Hän oli myös taitava sanan käyttäjä. Kaikkin nämä asiat pitää voida tuoda esiin.
Kympin kaikkien aikojen parhaat
Törmäsin
listaan kaikkien aikojen parhaista 10000 metrin juoksijoista. Listan vilkuilu aiheuttaa eurooppalaiselle juoksuharrastajalle epätoivoa. Kärkisijoilta löytyy lähes pelkästään itä-afrikkalaisia juoksijoita. Top 20:ssä on 11 kenialaista, 5 etiopialaista ja yksi kutakin Eritreasta, Marokosta, Qatarista ja Ugandasta. Qatarin edustajakin on syntyjään kenialainen.
Sadan parhaan joukkoon mahtuu 48 kenialaista ja 21 etiopialaista. Ainut muu yli viiden juoksijan maa on Marokko. Sadan parhaan joukkoon mahtuu vain 13 juoksijaa jotka kansallisuuden perusteella voisivat olla rodultaan valkoisia eurooppalaisia. Näistä yksi on syntyjään marokkolainen, yksi eritrealainen ja yksi on Etelä-Afrikan musta. Valkoisia juoksijoita on siis yhteensä kymmenen, joista neljä on tehnyt aikansa 80-luvulla, jolloin doping oli mahdollisesti nykyistä yleisempää. Paras kuudesta 90- ja 2000-lukujen euroopalaisesta juoksijasta on Portugalin António Pinto, joka on pistellyt kympin aikaan 27:12,47. Maailmanennätys on Kenesisa Bekelen nimissä ja liki minuutin kovempi 26:17,53.
566 parhaan joukossa on 163 kenialaista, 50 etiopialaista, 43 amerikkalaista, 37 japanilaista, 28 brittiä, 21 meksikolaista, 20 marokkolaista ja 20 espanjalaista. Muiden kuin itä-afrikkalaisten osuus siis näyttäisi hiukan kasvavan kun siirrytään heikommille sijoille.
Amerikkalaisten suuri määrä yllättää. Kaksi kovinta on tosin kotoisin Eritreasta ja Somaliasta, mutta loppujoukko on nimien perusteella aika perusjenkkiläistä: Nenow, Ritzenhein, Salazar, Virgin, Williams, Rupp, Culpepper jne.
Suomalaisiakin on sentään 6: Vainio, Viren, Maaninka, Väätäinen, Ulmala ja Päivärinta. Näistä viimeisinkin, eli Ulmala on tosin tehnyt aikansa jo vuonna 1991, eli kovin tuoreita menestyjiä ei Suomesta löydy. Viren on sijalla 216 Münchenin legendaarisella kultajuoksullaan, jossa Lasse elmomaisesti kaatui 11. kierroksella mutta juoksi kuitenkin voittoon maailmanennätysajalla.
Asuntojen reaalinen hintataso on korkeimmalla tasolla seurantahistorian ajalla. 1990-luvun lopun hintapiikkikin on jätetty taakse ja nousu vain jatkuu. Samaan aikaan työttömyys on noussut jo 7,9 prosenttiin ja sen ennustetaan jatkavan nousuaan vuoden 2010 aikana. En oikein keksi muuta perustetetta asuntojen hintotojen nousulle kuin ostajien valheellisen turvallisuudentunteen yhdistettynä alhaiseen korkotasoon. Uusien asuntolainojen keskikorko on pudonnut kahteen prosenttiin ja palkansaajien reaalinen ansiokehitys on ollut erittäin hyvä matalan inflaation ja nousukauden aikana sovittujen TES-korotusten ansiosta. Asuntomarkkinoiden tilanne voi muuttua nopeasti kun työttömyys edelleen kasvaa, mutta korkotaso kääntyy syksyn tullen nousuun.
