nozick

Winston S. Churchill

Winston S. Churchill oli hämmästyttävä persoona. Ison talon poika syntyi Blenheim Palacessa, joka ei todellakaan ole mikään torppa. Ehkäpä suureellisesta synnyinpaikasta seurasi, että WSC oli ja varhain varma, että hänessä on ainesta suurmieheksi. Nopeasti mainetta alkoi kertyäkin. Churchill ehti sotia kolmessa sodassa, kirjoittaa kolme kirjaa, tulla valituksi parlamenttiin ja vaihtaa puoluetta ennen kuin hän oli täyttänyt 30. Samaan aikaan hän ehti pelata hevospooloa, kirjoittaa satoja lehtiartikkeleita ja juoda suuria määriä alkoholia. Churchillhän oli tunnetusti lähes koko elämänsä humalassa. Kaikki tämä siis tapahtui ennen vuotta 1905, jolloin varsinainen ura vasta alkoi. WSC toimi kansanedustajana yhteensä reilut 60 vuotta ja ministerinäkin useampaan otteeseen, yhteensä lähes 30 vuotta. Tunnetuin ajanjakso WSC:n elämässä on hänen pääministerikautensa 1940-1945, jolloin hän jonkin aikaa lähestulkoon yksin piti yllä Ison-Britannian ja koko läntisen maailman taistelutahtoa Hitlerin offensiivia vastaan.

Poliittisen uran rinnalla WSC ehti paitsi kirjoittaa loisteliaita puheita, niin myös mittavan ja varsin merkittävän kirjallisen tuotannon. WSC sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon 1953. Kaiken muun lisäksi tämä monilahjakkuus innostui yli nelikymppisenä öljyvärimaalauksesta ja ehti tuhertaa ainakin näin maallikon silmään aika hyviä tauluja ison pinon.

WSC:hen verrattuna suomalaiset nykypoliitikot tuntuvat kovasti laimeilta. Minun on vaikea nähdä Matti Vanhasessa tai Eero Heinäluomassa, Jyrki Kataisesta puhumattakaan Churchillmaista monilahjakkuutta. Suomen poliittisessa historiassa lähinnä Mannerheimissa ja Kekkosessa on havaittavissa samanlaista monen alan mestaruutta ja itsevarmuutta, vaikkei kumpikaan ihan Winstonmaisiin mittoihin ylläkään.

Mannerheim oli sotilas, tutkimusmatkailija ja poliitikko, joka ehti urallaan jo vaipua lähes unholaan, ennen kuin nousi Valkoisten komentajana ja myöhemmin ylipäällikkönä ja presidenttinä nuoren kansakunnan sankariksi.

Kekkonen oli urheilumies joka ehti olla anti-kommunisti, anti-oikeistolainen, ryssänvihaaja ja ryssänrakastaja, aina ajan hengen mukaan. Vaikka mieli ehti muuttua yli 70-vuotisen poliittisen uran aikana moneen kertaan, niin siitä ei pääse mihinkään että Kekkonen oli suurmies ja monilahjakkuus.

Toisaalta ehkä Suomen Churchill on sittenkin J.V. Snellman joka oli filosofi, kirjailija, lehtimies ja poliitikko. Kansallisfilosofi ehti suomalaisen kulttuurielämän dominoinnin lomassa ottaa käyttöön markan ja nostaa suomen kielen viralliseen asemaan.

Kaikki tämä tuli mieleeni lukiessani Roy Jenkinsin kirjoittamaa Churchillin elämäkertaa. Kiinnostavaa luettavaa, vaikka Right Honourable Mr. Jenkins kirjoittaakin pirullisen vaikeaa englantia. Jenkins itse on jonkinlainen mini-Churchill joka toimi Labour-puolueen kansanedustajan yli 30 vuotta, oli ministerinä useaan otteeseen, toimi Euroopan komission puheenjohtajana, perusti uuden puoleen (SDP), toimi ylähuoneen jäsenenä, ja kaiken tämän jälkeen tai aikana kirjoitti 19 kirjaa. Kaiken lisäksi mies kuulemma veti punaviintä kuin sieni.

Sympaattinen hahmo ja erinomainen Churchill-elämäkerta. Suosittelen.

posted by nozick @ tiistaina, syyskuuta 05, 2006