Sanomalehtien lukeminen ja oppiminen
Sanomalehtien liitto on teettänyt tutkimuksen sanomalehtien lukemisen ja oppimisen välisestä suhteesta. Tutkimus on osa laajempaa PISA tutkimuskokonaisuutta, josta olen kirjoittanut aiemminkin (1, 2, 3, 4, 5). Hesari uutisoi 28.2. tutkimustuloksia melko näkyvästi: ”Useita kertoja viikossa sanomalehtiä lukevat menestyivät muita paremmin osaamisen testeissä. Sanomalehtien säännöllinen lukeminen näyttää edistävän jopa matematiikan taitamista, käy ilmi kansainvälisen Pisa-tutkimuksen kansallisesta jatkoselvityksestä. […] Sanomalehtien lukeminen tuki erityisesti tyttöjen matematiikan osaamista. ’Lehden lukeminen edistää lukutaidon ohella sellaisten avaintaitojen kehittymistä, jotka ovat ratkaisevia muidenkin tietojen ja taitojen oppimisessa’, arvioi professori Pirjo Linnakylä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta.”Löytyneistä korrelaatioista voisi toki vetää aivan toisenkinlaisia johtopäätöksiä. Samat oppilaat oppivat nopeimmin, ovat kiinnostuneimpia kouluaineista ja lukevat eniten sanomalehtiä. Voisiko taustalla olla yksi yhteinen selittäjä, lahjakkuus tai jopa vahvasti perinnölliseksi ominaisuudeksi todettu yleisälykkyys, jota mitataan älykkyysosamäärällä. ÄO on vahvasti perinnöllinen ominaisuus jonka yhteys koulumenestykseen on kiistatta osoitettu.
ÄO selittäisi kaikki löytyneet korrelaatiot, mutta istuisi ilmeisestikin kovin huonosti suomalaiseen tutkimusperinteeseen, jossa uskotaan ihmisen loputtomaan muokkautuvuuteen. Vallitsevan ideologian mukaan huonot oppimistulokset johtuvat aina järjestelmästä, ei koskaan oppilaan oppimiskyvystä. Järjestelmää kehittämällä kenelle tahansa voidaan opettaa mitä tahansa.
Vallitseva dogma johtaa valitettavasti virheelliseen resurssiallokaatioon, kun vaihtoehtoisesti oppilaita joilla ei ole edellytyksiä vaativaan abstraktiin ajatteluun yritetään siihen pakottaa, tai sitten lahjakkaita oppilaita istutetaan omaksumassa perusasioita yksinkertaistavalla ja epäinspiroivalla opetustyylillä.
Tunnisteet: Älykkyys
4 Comments:
Kirjoitat älykkyydestä kohtuullisen usein. Voisitko vielä kirjoittaa, mitä mahdollisesti ajat tällä takaa. Että ihmiset testattaisiin, luokiteltaisiin ja sen perusteella yhteiskuntaan sijoiteltaisiin?
Jotenkin tyyliin "Olet geneettisesti näin ja näin tyhmä, joten kuulut yhteiskunnassa tähän ja tähän lokeroon"?
Minua huolestuttaa aika paljon, minkälainen yhteiskunta siitä tulisi - vaikka te älykkäimmistä älykkäimmät meidän surullisten ääliöiden puolesta viisaita päätöksiä tekisittekin.
Tietenkin on mahdollista että luen sanomisistasi asioita, joita niistä ei oikeasti luettavissa ole.
Mitään salattuja päämääriä kirjoituksillani ei ole. Kirjoitan älykkyydestä ja PISA-tutkimuksesta koska aihealue kiinnostaa minua ja olen siihen hiukan perehtynyt. Ihmisiä ei ole tarpeen luokitella ja sijoittaa yhteiskuntaan ÄO-testin tulosten perusteella. Kannatan meritokratiaa.
Itselleni tuli täysin sama asia mieleen jo pelkän teksti-tv:n vilkaisun perusteella. Ihmeellinen otsikko ("sanomalehtien lukeminen parantaa oppimista" tms.) sai heti kellot soimaan. Minua ihmetyttää, miten koulutetut tyypit voivat tehdä näin outoja ja kaukaa haettuja johtopäätöksiä, eivätkä näe yksinkertaista selitystä silmiensä edessä.
Lähetä kommentti
<< Home