10.2.09

Larry Summers is back

Larry Summers tuomittiin muutama vuosi sitten taantumuksellisena kadotukseen. Nyt kun Valittu on hyväksynyt Larryn neuvonantajakseen, on vanhat synnit ilmeisestikin pyyhitty pois. Kauppalehti Optio kirjoitti Larrysta eepoksen, josta löysin uutta kiinnostavaa materiaalia Larrysta.

On kieltämättä aika ymmärrettävää, että mieleen saattaa juolahtaa sellainen ajatus, että geeneillä voi olla jotakin tekemistä menestyksen kanssa, jos itse on maailmankuulu kansantaloustieteilijä, isä ja äiti ovat myös menestyviä kansantaloustieteilijöitä ja professoreita, setä on taloustieteen nobelisti Paul Samuelsson ja eno on toinen taloustieteen nobelisti Kenneth Arrow.

Mainittakoon, että mahdollisuus, että Summerskin palkitaan nobelilla jossakin vaiheessa on varsin merkittävä. Mikäköhän on todennäköisyys, että kolme lähisukulaista saa taloustieteen nobelin palkinnon toisistaan riippumattomista ansioista ilman, että geneettisillä ominaisuuksilla on vaikutusta asiaan?

Tunnisteet:

2 Comments:

At maanantaina, maaliskuuta 02, 2009, Anonymous Anonyymi said...

Luulen, että kulttuurillinen perimä (kasvuympäristö, vaikutteet, opit, virikkeet, ...) vaikuttaa tuohon paljon enemmän kuin geneettinen perimä.

Luulen tosin, että geneettisenkin perimän merkitys on huomattava tuossa ja yleensä.

Silti, mielestäni kulttuurisen perimän vuoksi tuontapaisia sattumia voisi hyvin käydä 6,5 miljardin ihmisen joukossa, vaikka geneettinen perimä ei vaikuttaisikaan lahjakkuuteen ym. - on vain kovin epätodennäköistä, että niitä olisi niin paljon kuin niitä nyt on.

Jos olisi geneettinen perimä muttei kulttuurista, luulen, että tuon sattuman todennäköisyys olisi alle kymmenys nykyisestä - jopa sen sattuman, että suvussa olisi minkään alan tieteen huippuja noin taajassa.

 
At torstaina, maaliskuuta 26, 2009, Anonymous Anonyymi said...

Viittaan kustannus/hyöty -analyyseihin maahanmuuttajista ja totean, että merkittävä osa Larry Summersin yhteisöstä (amerikkalaisista) arvioi hyvin perustein hänen olleen merkittävä tekijä toimissa (Gramm-Leach-Bliley Act, Commodity Futures Modernization Act), jotka loivat otollisen kasvualustan finanssikriisille. Summers itse kuvaili kohtalokkaan osuvasti tilannetta.

"Summers believed financial market innovation was creating vast new efficiencies. He was fond of comparing it to the arrival of the jet engine, which spurred economic growth but made the inevitable crash much deadlier. The solution, he told The New Yorker's John Cassidy, was to lengthen runways, not limit travel."

http://www.tnr.com/politics/story.html?id=aaa57c05-d73e-4321-8893-70d5b45577d1&p=3

Kiitorata osoittautui liian lyhyeksi. Kvantitatiivinen vertailu CDS-markkinoiden (USD 45,000-billion) ja subprime-markkinoiden (USD 1,000-billion) kesken ei jätä epäselväksi kumman innovaation romahduksesta syitä nykyiseen globaaliin finanssikriisiin on etsittävä.

Jos edes osan maailmantalouden alaskirjauksista langettaa em. viitaten Larry Summersin kustannus-sarakkeeseen on hänen henkilökohtainen tuloslaskelmansa peruuttamattomasti tappiollinen (geeniperimästä huolimatta).

 

Lähetä kommentti

<< Home