Suhdannekatsaus 3/2008
Valtiovarainministeriön julkaisemat suhdannekatsaukset eivät ole huonoja. Elokuussa ilmestyneestä löytyy esim. tällainen graafi:
En varmaankaan ole ainut joka oli oikeassa ennustaessaan pörssikurssien ja asuntojen hintojen laskua, mutta kovin moni ei ole tehnyt sitä julkisesti yhtä toistuvasti. Lukijakuntani vain taitaa olla liian pieni gurun maineen saavuttamiseksi.Tunnisteet: Talous
posted by nozick @ keskiviikkona, syyskuuta 10, 2008
3 Comments:
Niin, eihän tuossa tarkkaan ottaen ole yhtään ennustetta, kun ensimmäinen kirjoituksesi (ainakin antamiesi linkkien perusteella) oli 4/2006, josta alkaen hinnat ovat hiipuneet.
Mutta lukijoittesi iloksi hyvin tarkasti ja ammattitaitoisesti seuraat ja tulkitset taloutta.
Kiitos Nozickille mielenkiintoisista artikkeleista ja osuvista ennusteista (joita voisi kyllä ilmestyä useamminkin) :P.
Asuntokupla on tietenkin päivän kuuma peruna, ja mitä ilmeisimmin juuri kupla. Viimeisen parin vuoden aikana ei täytynyt kuin istua minkä tahansa työpaikan kahvipöytään niin kuuli taatusti jonkun mainitsevan että "asunto on varma sijoitus" tai "asuntojen hinnat eivät ikinä laske."
Osakekupla-puolesta olen aavistuksen eri mieltä (mutta vain vähän). Itse näen, että osakeindeksit ovat keskipitkässä juoksussa huono sijoituskohde. Mutta omasta mielestäni osakekupla enimmäkseen puhkesi jo, ja nyt käynnissä on vain kuplan puhkeamisen jälkeinen pitkän ajan laskuvaihe (=secular bear market).
Lähes kaikkien lännen maiden P/E-arvojen huippu oli vuonna 2000. Historiallisesti katsottuna, kun P/E-arvot lähtevät laskemaan, niin ne laskevat hyvin kauan aikaa (USA:ssa keskimäärin noin 17 vuotta), kunnes saavuttavat hyvin matalan tason (Wall Streetillä 1970-luvun lopulla selvästi alle 10:n). Pitkän laskun vaihe jatkuu, vaikka talous muuten olisikin elinvoimainen, ja tietenkin normaalien suhdannevaihteluiden mukana P/E-arvoilla (ja osakeindekseillä) on EPSien parantumisten takia optimismin kausia (esim. 2002-2007), mutta koska osakehuiput jäävät kerta kerran jälkeen marginaalisijoittajien optimistisimmista odotuksista, niin aina osa näistä sijoittajista kyllästyy ja lähtee markkinoilta, mikä pitkässä juoksussa laskee P/E-arvoja ja heikentää indeksien kehitystä. Ekonomisti Robert Shiller kutsuu tätä ilmiötä "negatiivisen palautteen kierteeksi" teoksessaan Irrational Exuberance .
Koto-Suomessa tilanne on aavistuksen enemmän sinun kupla-skenaariosi kaltainen, sillä osinkokorjattu OMX-indeksi on tuottanut viime vuosikymmenenä tyydyttävän hyvin, jopa verojen, inflaation ja P/E-arvojen laskunkin jälkeen. Toisaalta lähitulevaisuudessa voittojen osuus BKT:sta tuskin ainakaan kasvaa tästä enää (toisin kuin 1990-luvulla), niin P/E-arvon EPS-puolen epämieluisakehitys laskenee tulevaisuuden tuotto-odotuksia vielä lisää.
Voit olla oikeassa, vaikka itse suhtaudunkin kuvaamasi kaltaisiin pitkän syklin selityksiin epäilevästi. Meillä ei mielestäni ole tarpeeksi dataa eikä teoriapohjaa voidaksemme tehdä tuon kaltaisia vuosikymmenten syklien mittaisia ennusteita.
Sinänsä on kyllä aivan mahdollista, vaikkei ehkä todennäköistä, että olemme todistamassa osakemarkkinoiden pitkäaikaista (vuosikymmenten mittaista) heikkoutta. Tämän päivän tapahtumat eivät ainakaan luo lisäuskoa maailmantalouden tilaan. Tarkoitan tietysti Lehman Brothersin kaatumista, Merrill Lynchin ajautumista BoA:n syliin ja AIG:n rahoitusahdinkoa.
Voi olla, että maailman rahoitusmarkkinoiden tehostuminen, joka on osaltaan ollut maailmantalouden kasvupyrähdyksen taustalla, ottaa takapakkia.
Lähetä kommentti
<< Home