13.3.06

Länsimetro

Espooseen puuhataan jo kolmattakymmentä vuotta metroa. Koodinimellä länsimetro tunnettua hanketta on selvitelty jo 70-luvulla, mutta päätöksiä ei ole saatu aikaan. Vertailtavina on ainakin vuodesta 1983 asti ollut metro, bussi ja pikaraitiotie. Viimeisin vaihe tässä saagassa on joulukuussa 2005 ilmestynyt Ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA).

Raportti on parisataasivuinen järkäle, mutta tiivistettävissä muutamaan peruslöydökseen.

Metro on vaihtoehdoista selvästi kallein. Se maksaa 452 miljoonaa euroa. Bussijärjestelmä on halvin. Sen kehittäminen maksaa 54 miljoonaa euroa. Pikaraitiotie maksaa 214 miljoonaa euroa. Verrattuna bussijärjestelmän kehittämiseen metro siis maksaa 398 m. euroa enemmän. Mitä tällä rahalla sitten saa? Matka-ajat pitenevät lähes koko Espoon alueella, sillä useimmat matkustajat joutuvat vaihtamaan bussista metroon. Joukkoliikenteen käyttäjämäärät nousevat metrojärjestelmässä 56 000 matkustajaan vuorokaudessa, kun bussijärjestelmässä päästään 53 000:een. Pikaraitiotievaihtoehdossa matkustajamäärät romahtavat 36 000:een koska matka-ajat pitenevät merkittävästi. Henkilöautoliikenne on kaikissa vaihtoehdoissa käytännössä muuttumaton.

Raidevaihtoehdot ovat paikallisten päästöjen osalta parempia, mikäli bussien päästöt eivät teknologian kehittymisen vuoksi vähene. Mikäli vuonna 2030 ajetaan polttokennobusseilla, ovat päästöt myös bussivaihtoehdossa nolla.

398 miljoonan euron investoinnilla saadaan siis nykyistä hitaampi ja työläämpi joukkoliikenne ilman mitään merkittäviä etuja. Kaupunkisuunnittelussa sidotaan kädet tiivistä rakentamista ja voimakasta kasvua suosivaan vaihtoehtoon. Vaihtoehtoinen käyttötarkoitus olisi vaikkapa sijoittaa 398 miljoonaa valtion obligaatioihin. Niistä saatavalla riskittömällä viiden prosentin korkotuotolla voi esimerkiksi tarjota vajaat kuusi miljoonaa ilmaista bussimatkaa Espoon ja Helsingin välillä vuosittain. Väitän että rahat tulisivat näin parempaan käyttöön.