8.12.05

SAK ajaa omaa etuaan

Adolph Berle ja Gardiner Means pohtivat klassikkoteoksessaan vuodelta 1932 ”The Modern Corporation and Private Property” omistamisen ja kontrollin erottamisen tuomia ongelmia. Omistajan ongelmana on saada yritysjohto toimimaan päämiehen etujen mukaisesti. Tämä ns. agenttiongelma (päämies vs. agentti) on yksi nykyaikaisen taloustieteen keskeisiä kysymyksiä.

Yleinen ratkaisu agenttiongelmiin on toimiva insentiivijärjestelmä. Maailma on pullollaan hyvin toimivia insentiivijärjestelmiä joita pidämme itsestäänselvyyksinä. Esimerkkejä insentiivijärjestelmistä on esimerkiksi palkka jota maksetaan jotta työntekijä tekisi työtä, sakot tai vapausrangaistus joilla pyritään estämään rikollista toimintaa, taikka alkoholin verotus jolla pyritään vähentämään alkoholin kulutusta.

Joissain asioissa insentiivijärjestelmää ei kuitenkaan haluta tai osata nähdä, vaikka kyseessä on selvästikin samankaltainen palkitsemisen tai rankaisemisen mekanismi. Esimerkkinä olkoon vaikkapa ansiotulojen verotus. On ilmeistä, että työn tekeminen lisääntyy, mikäli sen verotusta vähennetään. Jostain syystä tämä mekanismi ei juurikaan poliitikkojen puheessa tule esiin.

Vastaavasti on ilmeistä, että työpaikkoja syntyy sitä enemmän mitä helpommaksi ja halvemmaksi ihmisen palkkaaminen tehdään. AY-liikkeen tavoitteena ei ilmeisesti kuitenkaan ole luoda Suomeen työpaikkoja, vaan hankkia lisää jäseniä. Näin voisi päätellä selvitysmies Kirsti Palanko-Laakan raportista.

Palanko-Laaka on SAK:n entinen työympäristöosaston johtaja joka on esittänyt työministeri Filatovin (sd.) tilaamassa selvityksessä (itse raporttia ei ole julkaistu, ainoastaan siihne viittaavia uutisia ja lausuntoja) voimakkaita toimia määräaikaisuuden vähentämiseksi. Minun on vaikea nähdä miten työllisyys lisääntyisi työllistämistä vaikeuttamalla. Käytännössä määräaikaisten työpaikkojen hävittäminen johtaisi siihen, että osa määräaikaisista jäisi lopullisesti työttömiksi ja osa saisi vakituisen työpaikan. Työllisyys siis heikentyisi, mutta SAK:n ja muiden ammattijärjestöjen jäsenmäärät kasvaisivat. Määräaikaiset ovat nimittäin vakinaisiin verrattuna heikosti järjestäytyneitä. Palanko-Laakan ehdotukset onkin nähtävä SAK:n jäsenhankintakampanjana.