nozick

Myytti Suomen menestyksen syistä

Suomessa elää myytti, jonka mukaan Suomen menestys pohjautuisi osaltaan hyvinvointiyhteiskuntaan. Myytin mukaan Suomen malli osoittaa, että nopea talouskasvu on paitsi mahdollista korkean verotuksen maassa, myös suorastaan riippuvaista suuresta julkisesta sektorista. Myytin puhemiehet esittävät, että hyvä sosiaalinen turvaverkko mahdollistaa riskinoton ja luovuuden. Samaan aikaan laaja verovaroin kustannettu koulutusjärjestelmä takaa väestön korkean koulutustason. Argumentin mukaan koulutustaso ja riskinottokyky mahdollistavat nopean talouskasvun. Myytti on kuitenkin ristiriidassa tosiasioiden kanssa.

Tosiasiassa Suomen hyvinvointi on pääosin luotu aikana jolloin Suomi ei ollut hyvinvointiyhteiskunta. Kehitys on tapahtunut niin, että voimakas talouskasvu on tuonut hyvinvointia joka on mahdollistanut suuren ja kalliin julkisen sektorin rakentamisen. Suuri julkinen sektori ei siis ole syy vaan seuraus.

Suomen nousu vauraiden maiden joukkoon tapahtui pääosin ennen vuotta 1970. Tämän jälkeen suhteellinen vaurautemme ei ole juurikaan lisääntynyt vaan olemme edistyneet ainoastaan vertailussa Ruotsiin, joka on viimeisen 30 vuoden aikana suhteellisesti taantunut. Suomen talouskasvu oli selvästi voimakkaampaa vuosien 1946-1969 aikana, kuin sen jälkeen.

BKT:n vuotuinen kasvu
1946-1969 – 4,9%
1970-2003 – 2,9%

Samaan aikaan voimme todeta, että julkisen sektorin voimakas kasvu on pääosin tapahtunut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Julkinen kulutus oli vielä vuonna 1960 noin neljännes bruttokansantuotteesta, kun se nykyään on noin puolet. Vielä dramaattisempi kasvu on tapahtunut julkisen sektorin osuudessa työllisistä, joka on noussut yhdeksästä prosentista 25 prosenttiin.

Julkisen kulutuksen osuus BKT: sta
1900 – 13%
1938 – 22%
1960 – 27%
1993 – 64%
1997 – 53%
2003 – 51%

Julkisen sektorin osuus työllisistä
1900 – 2%
1938 – 6%
1960 – 9%
1997 – 25%

posted by nozick @ keskiviikkona, kesäkuuta 08, 2005